Ei enää palaakaan Keskuspuistosta!

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta!

Kansanjuhla lauantaina 4.10 kello 12-15,
Keskuspuistossa, Urheilukadun päässä,
Lääkärinkadun kallioiden edessä

Jussi Raittinen esiintyy.
Kahvitarjoilusta huolehtii kahvila Pusu.
Sana on vapaa; puhujina mm. oikeusministeri Tuija Brax, RKP:n varapuheenjohtaja Nils Torvalds, Keskustan Sole Molander ja kansanterveystieteen dosentti Karri Silventoinen.
Tilaisuuden juontaa Michael Perukangas
Paikalla kerätään nimiä kansanäänestysvetoomukseen kaupunkimetsistä.
Voit painaa ylläolevan logon paitaan tai kassiin; tuo omasi!

"Myllypuron metsien suojelulle haetaan tukea Strasbourgista" (HS 26.9.2008)

Helsingin Sanomat tänään (26.9.)

Kuntavaalikyselykuume nousee!

Kaupunkimetsäliikkeen Helsinkiä koskeva kuntavaalikysely on jo täydessä vauhdissa osoitteessa kuntavaalit.blogspot.com.

Kolmessa päivässä vastauksia on saapunut kaikilta keskeisiltä puolueilta ja ryhmittymiltä, yli sadalta helsinkiläiseltä ehdokkaalta.

Vastausaktiivisuudessa johtaa tällä hetkellä SDP, toisena hiillostaa Vasemmistoliitto. Kolmanneksi on kivunnut Helsinki-listat -niminen yhteislista, jolla on ehdokkaita edellisiä puolueita (127) vähemmän (66). Hieno osoitus aktiivisuudesta!

Kirkko ja kaupunki 22.9: Metsät ovat kaupungin keuhkot

Allaolevasta linkkiosoitteesta voi lukea Kirkko ja kaupunki -lehdessä tänään ilmestyneen jutun, jossa Siboné Orozaa ja Michael Perukangasta haastateltiin Keskuspuistossa, Lääkärinkadun alueella.

"Metsät ovat Helsingin keuhkot" (K&K 22.9.2008)

Satakieli kutsuu Keskuspuiston suojelupäivään la 4.10.

SATAKIELI KUTSUU
Tule suojelemaan yhteistä ulkoilu- ja liikuntapaikkaamme, Keskuspuistoa!
Keskuspuiston nakertamista vastustava vapaa kansalaisjärjestö Ei enää palaakaan Keskuspuistosta järjestää kansalaistilaisuuden Urheilukadun päässä ja Lääkärinkadun varrella olevassa kalliopuistossa 4.10. klo 12-15.

Neljä hehtaaria Keskuspuistoa ollaan kaatamassa luxus-villojen tieltä. Leikkaus poistaisi tuntuvasti kevyen liikenteen kulkureittejä, kuntopolkuja sekä lasten leikkipaikkoja. Myös satakielet ja uhanalaiset lehtonata-kasvit saisivat väistyä.

Nyt on hetki vaikuttaa. Tule kanssamme kaupunkilaisten mielenilmaisuun ja yhteiseen iloiseen ulkoilupäivään. Ota mukaan perheesi, ystäväsi ja mieluisin ulkoiluharrasteesi. Asiamme on niin tärkeä, että edes sadesäätä emme säikähdä.

Vaikka tilaisuudessa vastustetaan erityisesti suunnitelmaa arvokkaiden kerrostalojen rakentamiseksi Keskuspuiston lounaisnurkkaan, on kyseessä koko Keskuspuiston ja yleisemminkin kaupunkilaisten ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle tärkeiden virkistysalueiden suojelu. Jos Keskuspuistoa pystytään supistamaan sen käytetyimmästä, kapeimmasta ja keskeisemmästä kohdasta, on poliittisesti paljon helpompi rakentaa muuallekin sen reuna-alueille.

Spontaanisti syntyneeseen Ei enää palaakaan Keskuspuisto-liikkeeseen kuuluu aktiivisia toimijoita kaikista puolueista ja tilaisuuteen kutsutaan kaikkien puolueiden edustajia. Taiteellisena pääesiintyjänä on Jussi Raittinen. Lisäksi luvassa on paidanpainantaa, puheenvuoroja ja kahvitarjoilu. Tilaisuudessa kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen kunnallisesta kansanäänestysaloitteesta kaupunkimetsien puolesta.

Lisätiedot:
Michael Perukangas
puh. 040-748 1437
keskuspuisto.blogspot.com

Kaupunkimetsäliikkeen lausunto Eduskunnan ympäristövaliokunnalle

Lausunto maankäyttö- ja rakennuslain muutosesityksestä
Eduskunnan ympäristövaliokunnalle
Kaupunkimetsäliike Helsinki, 17.9.2008

Kaupunkimetsäliike paheksuu suunnitelmia muuttaa maankäyttö- ja rakennuslakia, jonka tarkoituksena on nopeuttaa kaavoitusprosessia. Kaupunkimetsäliike on huolestunut siitä, että lakimuutosesitys kaventaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Uusi lakiesitys, jossa poistetaan mahdollisuus valittaa toistuvasti samaa aluetta koskevasta maankäyttösuunnitelmasta (188 § Muutoksenhaku kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä ja 190 § Muutoksenhaku muun viranomaisen päätöksestä), ei huomioi sitä, että tosiasiallisesti tarkemmat kaavat (kuten asema- ja osayleiskaavat) eivät aina perustu laajempiin samaa aluetta koskeviin maankäyttösuunnitelmiin (kuten yleis- ja maakuntakaavoihin). Tosiasiallisesti tarkemmat kaavat saattavat olla ristiriidassa laajempien kaavojen kanssa, vaikka näin ei pitäisi olla. Kaupunkimetsäliike myös epäilee, että uuden lakiesityksen sisältämä valituslupakäytäntö ei ainakaan nopeuta kaavoitusprosesseja. Lakimuutos voi johtaa asian kaksinkertaiseen selvittämiseen: ensin KHO:lta menee aikaa päättää, antaako se valitusluvan ja sitten itse asian ratkaisemiseen.

Kaupunkimetsäliike paheksuu sitä, että asemakaavojen ja osayleiskaavojen mitoitukset, rajaukset ja maankäyttötarkoitukset poikkeavat useasti yleiskaavojen ja maakuntakaavojen merkinnöistä. Tämä rapauttaa kansalaisten luottamuksen kaavoitusprosessin läpinäkyvyyteen, periaate, jota piti nimenomaisesti vahvistaa maankäyttö- ja rakennuslaissa. Jos mahdollisuus valittaa toistuvasti saman alueen maankäyttösuunnitelmasta poistetaan, tämä ei saa tarkoittaa sitä, että tämä mahdollistaa sellaisten maankäyttötarkoituksien ujuttamista mukaan aluetta koskeviin maakunta- ja yleiskaavatasoa tarkempiin kaavoihin, joita laajemmissa kaavoissa ei ole ollut. Esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavassa virkistysalueiksi merkityt alueet on paikoitellen osoitettu muihin tarkoituksiin. Näin on tapahtunut ainakin Espoon Suomenojalla, jossa arvokas lintualue alistetaan suunnittelukilpailulle vastoin maakuntakaavaa.

Kaupunkimetsäliike paheksuu myös sitä, että maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistama vaikuttaminen maankäyttösuunnitelmiin tulkitaan vaikeuttamiseksi. Tämän vaikuttamisen vaikeuttamiseksi maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys voidaan tulkita, koska lakimuutosesityksen ilmeisenä tavoitteena on vähentää kaavavalitusten määrää. Kaupunkimetsäliike toivookin, että kansalaisten tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia kaavoihin jo niiden suunnitteluvaiheessa lisättäisiin, sillä valituksilla ei enää ole sanottavaa vaikutusta kaavojen sisältöön, niillä voidaan lähinnä rajoittaa kaava-alueiden laajuutta ja kaavoituksen mitoitusta. Näin valittamalla on mahdollista vain vähentää kaavojen haittavaikutuksia, ei parantaa kaavoituksen laatua. Kaupunkimetsäliike toivoo myös, että kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia kaavojen sisältöön ja tavoitteisiin lisättäisiin, sillä jo ensimmäisen vuorovaikutusvaiheen alkaessa, yleensä vuorovaikutuksen kohteena on vain yksi vaihtoehto.

Käytännön kokemukset osoittavat että Suomessa valitetaan hallinto-oikeuksiin vain noin 10% kaavoitustapauksista, joten on liioiteltua pitää valittamisoikeutta tekosyynä kaavoitusprosessien pitkittymiselle. Asemakaavoja maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloaikana vuosina 2001-2005 tutkineen Susanna Wähän (2005) mukaan kaavavalituksien määrä ei ole noussut siitä tasosta kuin missä se oli vanhan rakennuslain aikana. Mahdollisuus valittaa kaavoista korkeimpaan hallinto-oikeuteen on hyvä säilyttää kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi. Vaikka KHO hyväksyi vain 6 prosenttia jatkovalituksista, se muutti hallinto-oikeuden päätösten perusteluja lähes joka kolmannessa ratkaisussa (Wähä 2005). Hyväksyttyjä kaavavalituksia on niin vähän, että sillä ei ole Suomen asuntomarkkinoiden kokonaisuuden kannalta oleellista merkitystä.

Alun alkaenkin maankäyttö- ja rakennuslaissa korostettiin osallistumismahdollisuuksia kaavoitukseen. Kuitenkaan osallistuminen ei ole merkittävästi lisännyt osallisten tyytyväisyyttä kaavoitukseen, jos kaavavalituksien määrä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloaikana laskenutkaan. Suurimmat valitusten ja niiden hyväksymisen perusteet ovat selvitysten ja osallistumisen puutteet (Wähä 2006). Kaavoitusprosessien vuorovaikutteisuus onkin otettava vakavasti, ja tarvittavien selvityksien – kuten luonto- ja liikenneselvityksien - tekeminen kaavoitusvaiheessa lisäisi kaavoituksen legitimiteettiä.

Kaupunkimetsäliike kiittää erikseen mainitusta mahdollisuudesta kansallisten kaupunkipuistojen perustamiseen, joskin sen mielestä hankkeissa pitäisi voida olla aloitteentekijöinä muitakin tahoja kuin kunta (68 §). Mielestämme olisi perusteltua, että aloitteentekijänä voisi olla myös yhdistys tai kansalaisliike, etenkin tapauksissa, jossa viheralueet jatkuvat saumattomasti kuntarajojen ylitse tai tapauksissa, joissa niillä on seudullista, maakunnallista tai valtakunnallista merkitystä.

Kaupunkimetsäliike paheksuu myös sitä, että maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys on julkilausutusti motivoitu ainoastaan asuntorakentamisen nopeuttamistarpeilla, vaikka on olemassa muitakin tärkeitä maankäyttötarpeita, kuten esimerkiksi suojelu, ulkoilu ja virkistys, maanviljely ja talousmetsänhoito. Kaupunkimetsäliike ei kategorisesti vastusta kaikkea asuinrakentamista, vaan se toivoo, että kaavoituksella ei tarkoituksellisesti, Maankäyttö- ja rakennuslaissa mainitulla tavalla heikennettäisi kenenkään asuinympäristöä ja että osallisiksi itsensä katsovien tahojen vaikutusmahdollisuuksia ei ehdoin tahdoin heikennettäisi.

Helsingissä, 17.9.2008
Kaupunkimetsäliikkeen puolesta
Michael Perukangas, VTM, kaupunkitutkimuksen jatko-opiskelija

Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysely on alkanut!

Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysely on lähtenyt ripeästi liikkeelle. Tavoitteena on lähettää kysely (kysymykset luettavissa mm. täältä) kaikkien puolueiden kaikille ehdokkaille Helsingissä.

Ehdokkaiden vastaukset on luettavissa erillisestä Kuntavaali-blogista. Vastauksia voi tarkastella sivustolla myös muun muassa puolueittain.

Kaupunkimetsäliikkeen kysymykset Helsingin kuntavaaliehdokkaille

Kaupunkimetsäliike kysyy Helsingin kuntavaaliehdokkailta kolme kaupunkimetsiin liittyvää kysymystä. Ehdokkaiden vastaukset julkaistaan kaupunkimetsäliikkeen kuntavaaliblogissa.

1) Helsingin kaupunkimetsät ovat ainutlaatuisia luonto- ja virkistysalueita, joita ei tulisi tuhota rakentamisella tai liian rajuilla ”hoitotoimenpiteillä”. Helsingin alueelta löytyy muuta rakennusmaata vielä kymmeniksi vuosiksi. Olisitko valtuutettuna valmis puolustamaan kaupunkimetsien suojelua?

2) Kaupunkimetsäliikkeen tavoitteena on, että kaupunkimetsien suojelusta järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys. Äänestäjiltä kysyttäisiin, haluavatko he säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kannatatko Sinä kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitetta? Perustele.

3) Kannatatko lähidemokratian vahvistamista? Pitäisikö kansalaisvaikuttamista helpottaa? Esimerkiksi neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen taakse on saatava 5 prosenttia äänioikeutetuista (mikä Helsingissä merkitsee noin 25 000 allekirjoittajaa), jotta aloite otettaisiin valtuustossa edes käsittelyyn. Kommentoi nykyistä tilannetta.

Tiedeuutinen: myös vanhat metsät sitovat hiiltä

Radion tiedeuutiset tietävät kertoa, että vanhat metsät sitovat hiiltä, toisin kuin tähän asti on luultu. Sen sijaan nuoret metsät, joita on tavattu pitää tehokkaimpina hiilidioksidin sitojina, ovatkin aluksi ilmakehään vapautuvan hiilen lähteitä.

Saapa nähdä, milloin ilmastonmuutoksesta huolestuneet alkavat isommallakin joukolla kritisoida metsän raiskaamista ja taimikkojen istuttamista...

Juttu on luettavissa myös Ylen sivuilla, täällä.

(L.L.)

* * *

Myös vanhat metsät sitovat hiiltä

Vanhat metsät sitovat hiiltä enemmän kuin niiden alueelta vapautuu hiiltä ilmakehään, osoittaa Nature-lehdessä julkaistu belgialaisen Antwerpeninyliopiston tutkimus. Tulos kumoaa aiemman käsityksen jonka mukaan vanhat metsät olisivat hiilen sitomisen suhteen neutraaleja eli eivät toimisi ns. hiilinieluina.

Noin 15% maapallon metsistä lasketaan ns. vanhoiksi metsiksi. Niiden hiilitase on oletettu neutraaliksi eli näihin hitaasti kasvaviin metsiin on arveltu sitoutuvan saman verran hiiltä ilmakehästä kuin metsistä vapautuu ilmaan. Niinpä niitä ole otettu huomioon malleissa, joissa lasketaan paljonko ilmakehän hiilidioksidista sitoutuu kasvillisuuteen. Tämä oletus on lähtöisin lähes 40 vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta, jossa tutkittiin yhtä metsäkohdetta kymmenen vuoden ajan.

Tätä on alettu sittemmin epäillä mutta yksittäisiä tutkimuksia ei ole aiemmin yhdistetty. Belgialaistutkijat kokosivat tiedot yli 500 metsäalasta, joissa oli selvitetty hiilen sitoutumista vähintään yhdellä tavalla. Metsien ikä vaihteli 15 ja 800 vuoden välillä. Alueista 70% oli lauhkealla vyöhykkeellä ja 30% pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Trooppiset metsät jätettiin tarkastelun ulkopuolelle, koska niistä löytyi vain kymmenkunta tutkimusta joissa oli riittävän yksityiskohtaiset tiedot.

Tutkimuksen mukaan noin 15% maapallon metsistä, joita nyt ei huomioida hiilidioksiditaseita laskettaessa lainkaan, sitoo vähintään kymmenesosan maapallon ekosysteemin kokonaistuottavuudesta eli NEP:stä. Tämä NEP (= netecosystem productivity) tarkoittaa metsän hiilitasetta kokonaisuutena. Se saadaan vähentämällä uuteen kasvuun sitoutuvan hiilidioksidin määrästä maaperän lahoavasta kasvijätteestä irtoava sekä kasvien uloshengittämä hiilidioksidi. Useimmilla tutkituilla aloilla erotus oli positiivinen eli metsät olivat hiilinieluja. Todennäköisyys löytää metsäalue, joka olisi hiililähde eli hiilitaseeltaan negatiivinen, on 60-300 vuoden ikäisissä metsissä 20-35%.

Koottujen tietojen perusteella tehty malli osoittaa, että vähintään 200 vuoden ikäiset metsät sitovat hiiltä hehtaaria kohden vuodessa noin 2,4 tonnia. Siitä runkoihin sitoutuu 0,4 tonnia hiiltä, karkeaan puujätteeseen 0,7 tonnia hiiltä ja puiden juuristoon ja maaperään loput 1,3 tonnia hiiltä. Näin vanhojen metsien hävittäminen vapauttaisi todennäköisesti merkittävän osan niihin sitoutuneesta hiilestä ilmakehään.

Maailman metsistä noin kolmannes on luonnontilaisia, kaiken metsänhoidon ulkopuolella. Näiden joukossa ovat jäljellä olevat vanhat metsät. Puolet luonnontilaisista metsistä, 600 miljoonaa hehtaaria, sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla, lauhkealla ja pohjoisella vyöhykkeellä. Analyysi osoitti että nämä metsät yksinään sitovat vuosittain noin 1 300 miljoonaa tonnia hiiltä. Virherajat ovat +- 500 miljoonaa tonnia.

Loputtomiin metsiin ei voi hiiltä kuitenkaan sitoutua. Tutkijat arvioivat maksimin olevan noin 500-700 tonnia hiiltä hehtaarilla, mikä vastaa 1400-1800 kuutiometriä puuta. Tällaisia metsiä löytyy Pohjois-Amerikasta. Kun metsä saavuttaa vuosisatojen koskemattoman kasvun jälkeen äärirajansa, siinä tapahtuu silti uudistumista. Jotkut vanhat puut kuolevat, jolloin tilalle lähtee kasvamaan uusia tai nuoremmat puut valtaavat kuolleen puun tilan. Puu kuolee melko nopeasti, muta luonnontilaisessa metsässä sen hajoaminen kestää hyvin pitkään.

Nuoria metsiä on pidetty perinteisesti tehokkaimpina hiilidioksidin sitojina, mutta todellisuudessa ne ovat aluksi hiilen lähteitä. Nuoren metsän syntyä edeltää yleensä alueen myllerrys, joko luontaisesti vaikka metsäpalon takia tai ihmisen toimesta, ja siinä yhteydessä hiiltä vapautuu ilmakehään merkittävästi.

(Radion tiedeuutiset, Nature)

Mikä on Mustavuoren tulevaisuus?

Keski-Vuosaaren aluefoorumissa tiistaina 16.9 oli paikalla noin satakunta Vuosaaren tulevaisuudesta kiinnostunutta. Aluefoorumiin, jonka oli järjestänyt Pro Mustavuori-liike, pääaiheena oli Mustavuoren, eli kaavoituskielellä Pohjois-Vuosaaren tulevaisuus.

Museoviraston Hilkka Högström kertoi viraston esityksestä lisätä Mustavuori muinaismuistokohteisiin; Mustavuoressa on pääkaupunkiseudun laajimpia yhtenäisiä I maailmansodan aikaisia linnoitusvyöhykkeitä Vantaan Länsimäen ja Kivikon ohella. Mustavuoressa on laskujeni mukaan 16 suojeltavaa erillistä linnoituslaitetta, joista 3 nykyisen Helsingin ja 13 tulevan Helsingin puolella; lisäksi alueen poikki eteläkaakosta pohjoisluoteeseen kulkee tykkitie, joka on osittain peitetty.
Kaupunkisuunnitteluviraston Ilkka Laineen mukaan Pohjois-Vuosaaren kaavoituksessa tullaan alueen kulttuurihistoriallista arvoa kunnioittamaan. Hänen mukaansa kaava-alue päättyy itäkaakossa tykkitiehen, ja muut kohteet tullaan kiertämään.

Tilaisuudessa kerättiin nimiä Kaupunkimetsäliikkeen kunnalliseen kansanäänestysvetoomukseen, jossa pyritään äänestämään virkistyskäytössä säilytettävistä kaupunkimetsistä.

Paikalla oli myös paljon kunnallisvaaliehdokkaita. Heistä vuosaarelainen entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana ja valtuutettu yli 20 vuoden ajalta, Jyrki Lohi, otti kunnian Mustavuoren statuksesta, väittäen, että ylipäätään Mustavuoren aluerajaus on hänen aikaansaannoksiaan. Jouko Malinen totesi, että kun tieto museoviraston rauhoitusesityksestä tuli kesäkuussa, hän samantien esitti kaupunginhallitukselle kaavoituksen jäädyttämistä.

Jäädyttäminen ei kuitenkaan riittänyt useimmille paikalla olleille vuosaarelaisille. Mustavuoren alue on ylikunnallinen kysymys, joka tulee ratkaista viimeistään siinä vaiheessa kun etelä-Sipoon alueliitos toteutetaan.

Keskuspuistoa pirstotaan

Keskuspuistoa ei pienennetä vain nakertamalla sitä reunoilta vaan myös sisältäpäin. Pirkkolassa on suoritettu mittavaa ”metsänhoitoa”. Rakennusviraston kyselyjen mukaan helsinkiläiset arvostavat valoisia ja hyvinhoidettuja puistoja.

Artikkeli on julkaistu Oulunkyläinen -lehden tuoreimmassa numerossa 4/2008.

Helsingin etelä-pohjoissuunnassa halkaiseva Keskuspuisto tulee satavuotiaaksi vuonna 2011. Puisto on lainsuojaton eikä sillä ole edes omaa osayleiskaavaa, sillä mahdollisuus jättää Keskuspuisto maareserviksi on ollut liian houkutteleva.
Toisin on Oslossa, jossa kaupunkimetsän arvo on ymmärretty suojaamalla se erityislainsäädännöllä, Helsingissä Keskuspuisto tulkitaan ylijäämäalueeksi, jota sopii nakertaa aina kun tarvetta ilmenee. Näin, vaikka v. 2002 kaupunginvaltuusto hyväksyi Paavo Arhinmäen ponnen, jonka mukaan Keskuspuiston pinta-alaa ei saa pienentää. Todellisissa metropoleissa - kuten New Yorkissa – puistoja kunnioitetaan.

Paloheinän alueen asemakaavatilaisuus

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Keskuspuiston pohjoisosaan Elontien ja Vantaanjoen väliselle alueelle, Haltialan länsiosaan ja Paloheinän ulkoilumajan lähialueille. Mikäli kaupunginvaltuusto tekee myönteisen päätöksen maanalaisesta Jokeri 2 -hankkeesta, alueelle suunnitellaan Jokeri 2 -bussilinjan tunneliosuus ja siihen liittyvä hiihtotunneli. Aiheesta pidettiin keskustelutilaisuus 16.6. Paloheinän ulkoilumajalla.

Jokeri kakkosen tunneli tulisi menemään maan alle nykyisen Perhekunnantien jatkeen kohdilla ja toinen ulostulo sijoittuisi lähelle nykyistä bussi 66:n päätepysäkkiä Paloheinässä. Paloheinästä Jokeri jatkaisi itään Kuusmiehentietä, jonka linjausta suoristettaneen ja siirrettäneen hieman pohjoiseen, kauemmas nykyisistä asuintaloista. Jokeri kakkosen tunnelin vierestä vedettäisiin toinen huoltotunneli, jota normaalioloissa käytettäisiin hiihtoputkena. Yhteensä tunnelin pituus olisi noin 1,3 kilometriä ja se olisi tarkoitettu yksinomaan kahdelle bussilinjalle ja hälytysajoneuvoille.

Jokeri kakkosen tavoitteet houkutella autoilijoita bussimatkustajiksi ja parantaa itä-länsi-yhteyksiä ovat sinänsä erittäin kannatettavia. Kuitenkin vielä tässä vaiheessa on epäselvää, mitä tunnelin päästöille tullaan tekemään. Liikennesuunnittelija vannotti tilaisuudessa, että vuoden 2011 lopulla - jolloin liikennöinti on tarkoitus aloittaa - bussit ovat nykyistäkin vähäpäästöisempiä. Kuitenkin minimaalisetkin lisäpäästöt johdettuina esimerkiksi poistoputkien kautta Keskuspuistoon tekevät tämän jälkeen sienestämisestä arveluttavaa ja heikentävät ulkoiluilmaa. Hankkeesta tulisikin tehdä YVA.

Keskuspuistoa nakerretaan monelta hollilta

Näiden suunnitelmien lisäksi Keskuspuiston pohjoisosa on parhaillaan altis monenlaisille kunnostustöille. Rakennusvirasto on suorittanut metsän ns. hoitoa kovalla kädellä ainakin Perhekunnantien jatkeen varrella. Lisäksi suunniteltu Paloheinä-golfin laajennus vie yleisen maisemaniityn pois yleisestä käytöstä. Keskuspuiston ali kulkee monenlaisia huoltotunneleita. Paloheinästä vain muutamia satoja metrejä etelään tekee Helsingin Vesi parhaillaan Vanhakaupunki-Pitkäkoski-raakavesitunnelin saneeraustöitä.

Pirkkolan käyttöarvo liikuntaan ja ulkoiluun soveltuvana kaupunkimetsänä on kärsinyt siitä, että luonnollisina saaste- ja meluvalleina ja näkösuojina Kehä ykköseen ja Nurmijärventien suuntaan toimineita puita on harvennettu talousmetsänhoidon intensiteetillä. Valitettavasti kaupunki on kohdellut karttuisalla kädellä metsiään muuallakin, kuten Vantaanjoen rannalla, vastapäätä Pikkukoskea, jossa joenrantaa aiotaan Rakennusviraston mukaan ”maisemoida” ja ”ennallistaa”.

Tällä hetkellä Keskuspuiston virallinen status määritellään Yleiskaavassa 2002. Se sisältää eräitä Keskuspuiston asemaa koskevia heikennyksiä. Kuninkaantammeen on tulossa uusi asuinalue, jossa rajankäyntiä Keskuspuistoon tullaan käymään ja paikoin ylittämäänkin. Paloheinän golfkentälle on myönnetty laajempi suoja-alue ja Laaksossa lounaisin kulma puistoa ollaan uhraamassa asuntomaaksi. Lisäksi Hakamäentien remontin tieltä on kaadettu hehtaaritolkulla puita. Nähtäväksi jää, mikä tulee olemaan Keskuspuiston alittavan, Kuninkaantammesta Paloheinään tunnelissa kulkevan Jokeri kakkosen ja sen viereen aiotun hiihtoputken liikenne- ja päästövaikutus Paloheinän ja Haltiavuoren metsäluontoon.

Ei Keskuspuisto vaan Helsinkipuisto

Jos joku on luullut Haltialassa tai Niskalassa olevansa Keskuspuistossa, hän erehtyy. Yleiskaavassa 2002 alettiin Paloheinän itäpuolista aluetta kutsua Helsinkipuistoksi, johon luetaan lisäksi Vantaanjoen reuna-alueita, Viikki, Kivinokan ja Laajasalon rantoja sekä saaristoa.

Nimestä viis. Keskuspuiston ja Helsinkipuiston soisi saavan kansallisen kaupunkipuiston aseman, minkä vuonna 2000 voimaansaatettu Maankäyttö- ja rakennuslaki mahdollistaa. Tähän saakka asia ei ole saanut riittävästi kannatusta Helsingin nykyisiltä valtapuolueilta, koska nykyiset valtapuolueet pelkäävät aiheettomasti kansallisen kaupunkipuiston statuksen vievän kaavoitusvaltaa pois kaupungilta ja vähentävän mahdollisuuksia hyödyntää Keskuspuistoa taloudellisesti kannattavampiin tarkoitusperiin.

Ulkoilumetsänäkin se on kuitenkin mittaamattoman arvokas ja Bertel Jungin elämäntyötä ja kaukonäköisyyttä sopisi kunnioittaa.

Keski-Vuosaaren aluefoorumi ti 16.9

Onko Mustavuori valtakunnallisesti arvokas alue?

Keski-Vuosaaren aluefoorumissa käsitellään taas kerran asuinalueemme kuuminta kunnallispoliittista asiaa, Mustavuoren kohtaloa, tiistaina 16.9.08 klo 18 - 20.30, Vuosaaren kirkon Taivaanranta-salissa os. Satamasaarentie 7.

Museoviraston mielestä Mustavuori on parhaiten säilynyt aluekokonaisuus ensimmäisen maailmansodan aikaisesta, Helsinkiä ympäröivästä maalinnoiteketjusta. Se aiotaan liittää valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luetteloon. Tutkija Hilkka Högström Museovirastosta tulee kertomaan tästä prosessista.

Kysymyksiin Etelä-Mustavuoren kaavoitustilanteesta vastaa projektipäällikkö Ilkka Laine Kaupunkisuunnitteluvirastosta. Lisäksi eri puolueiden päättäjien ja päättäjiksi aikovien kommenttipuheenvuoroja sekä kaupunkimetsäliikkeen kunnallisen kansanäänestysaloitteen esittely.

Foorumi on avoin asukastilaisuus. Väliajalla kahvitarjoilu.

Kutsuja: Keski-Vuosaaren aluefoorumityöryhmä

Rakennusvirasto tiedottaa uusista luonnonhoitotöistä

Alla rakennusviraston 11.9. julkaisema tiedote.

* * *

Luonnonhoitotyöt alkavat koillisessa Helsingissä

Helsingin koillisissa kaupunginosissa Pukinmäessä, Tapanilassa, Tapaninvainiossa ja Ylä-Malmilla aloitetaan suunnitelmien mukaiset luonnonhoitotyöt syyskuun lopulla. Työt kestävät vuoden 2009 loppuun asti. Tavoitteena on ylläpitää metsäalueita osana toimivaa ja maisemallisesti edustavaa viheralueverkostoa. Hoitotöihin kuuluu puuston harventamista, pienpuuston ja taimikoiden hoitoa sekä yksittäisten huonokuntoisten puiden poistoa.

Malmin kirkkopuistossa uudistetaan pienialaisesti vanhoja ja heikentyneitä kuusia. Hakkuutähteet kerätään kasoihin ja osa haketetaan maastoon.

Viheraluesuunnitelma ja luonnonhoitosuunnitelma on nähtävissä rakennusviraston internetsivuilla osoitteessa http://www.hkr.hel.fi/ > Viheralueet > Suunnittelu > Valmisteilla ja voimassa olevat alue- ja luonnonhoitosuunnitelmat.

Hoitotyöt tekee rakennusviraston oma luonnonhoitoyksikkö. Työmaan aikana alueella liikkuvia pyydetään noudattamaan varovaisuutta. Valitamme työstä aiheutuvaa häiriötä.

LISÄTIETOJA:
Vastaava luontomestari Kari Vuosalmi (työt), puh. 310 78804
Vastaava luontomestari Mikko Vuohelainen, (työt), puh. 310 78805
Metsänhoitaja Tiina Saukkonen (suunnittelu), puh. 310 38508

Kaupunkisuunnittelulautakunta paneelikeskustelussa 18.9.

Mitä tuumaavat helsinkiläiset päättäjät kaupunkinsa kehityksestä ja tulevaisuudesta? Tähän saadaan vastauksia klo 18 alkavassa tilaisuudessa. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet kokoontuvat tuolloin kaupunkilaisten kuultaviksi paneelikeskusteluun, jonka vetäjinä toimivat Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksen esimies Kari Räisänen sekä toimittaja Kaisu Moilanen.

Minkälaisia kysymyksiä sinä haluaisit esittää lautakunnan jäsenille?
Voit lähettää oman kysymysehdotuksesi Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle viimeistään tiistaina 16.9. osoitteeseen laituri@hel.fi

Keskustelutilaisuus pidetään kaupunkisuunnitteluvirston tilassa, Laiturissa: Narinkka 2
PL 2103, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
p. (09) 310 37390

Kuluttajatutkimuskeskus: pienetkin metsiköt ovat tärkeitä

Allaoleva on ote Kuluttajatutkimuskeskuksen sivulla julkaistusta materiaalista; http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/?132_m=923&s=4

Asuinalueiden lähistöillä olevat metsät tarjoavat ihmisille vapauden tunteen ja mahdollisuuden rauhoittumiseen myös arjen kiireen keskellä, tutkija Eveliina Asikainen Tampereen yliopistosta ja tutkija Kirsi Mäkinen Helsingin yliopistosta sanoivat. Asikainen ja Mäkinen puhuivat Kuluttajatutkimuskeskuksen seminaarissa, jossa julkaistiin kirja Koti – tehtävistä uusiin ihanteisiin.

Eveliina Asikainen ja Kirsi Mäkinen ovat kävelleet Tampereen Hervannan ja Helsingin Haagan lähiöissä asukkaiden valitsemilla reiteillä. Ihmiset valitsevat usein jokapäiväiset kävelyreittinsä niin, että pääsevät metsäisille alueille kiireisinäkin hetkinä. Rauhoittumisen ja vapaudentunteen lisäksi metsistä haetaan seurustelupaikkoja, leikkipaikkoja ja hyviä liikuntapaikkoja.

”Asuinalueiden väljyys on tärkeää, jotta ihmiset voivat oikeasti valita kävelyreittinsä mielekkäästi. Väljyys vaikuttaa kävelemisen laatuun ja siihen, että kävelijä ei koe rikkovansa muitten yksityisyyttä menemällä liian lähelle asuntoja. Asuinalueiden metsiköillä, pienilläkin, on tärkeä merkitys arjen metsäkokemuksille ja kävelemiselle”, Asikainen ja Mäkinen sanoivat.

”Miten pieni metsäpläntti on riittävä, riippuu suuresti alueen muusta rakentamisesta. Asukkaan on kuitenkin pystyttävä valitsemaan, tuunaamaan, asuinympäristöään”, Asikainen sanoi.

YIT:n hankekehitysinsinööri Matti Kuronen sanoi puheenvuorossaan, että kansalaisuus ja kuluttaminen ovat molemmat keinoja vaikuttaa asuinalueeseen. Suunnittelijat eivät mitenkään voi tietää, mikä asukkaalle on parasta.

”Asuntorakentamisen kehittämisen lähtökohtana pitäisi olla asiakkaan halujen ja huolien ymmärtäminen. Tiedetään aika hyvin, minkälaisia asukkaita uusille alueille todennäköisesti tulee muuttamaan. Asunto on tärkeä osa asumista, mutta tärkeitä asioita ovat myös korttelin ja asuinalueen ominaisuudet. Valmiita työkaluja yhteistyöhön ei kuitenkaan vielä oikein ole”, Kuronen sanoi.

Jalanjälki-päivä Vanhalla yo-talolla 26.9.2008 klo 10-16

Avain-kustantamo järjestää yhdessä muiden toimijoiden kanssa Jalanjälki-päivän Vanhalla ylioppilastalolla perjantaina 26.9.2008 klo 10-16. Tapahtumassa julkaistaan useita ympäristöaiheisia kirjoja ja kuullaan seminaaripuheenvuoroja kirjojen kirjoittajilta ja muilta asiantuntijoilta.

Ohjelma ja lisätietoa tapahtumasta, ks. myös: www.avain.net/jalanjalki

* * *

Ympäristöpäivä Jalanjälki kokoaa yhteen ympäristöalan asiantuntijoita ja tietokirjailijoita keskustelemaan ajankohtaisista ympäristöasioista. Ohjelmassa on mm. paneelikeskustelu, haastatteluja sekä kolmen ympäristöaiheisen uutuuskirjan julkistaminen. Tapahtumasta on tarkoitus tehdä vuosittainen, suomalaista tietokirjallisuutta ja ympäristökeskustelua esiin nostava perinne. Esiintyjinä tänä vuonna ovat mm. Ilkka Hanski, Heidi Hautala, Peter Lund, Ilmo Massa, Sirpa Pietikäinen, Olli Tammilehto ja Pasi Toiviainen. Tapahtuman järjestää Kustannusosakeyhtiö Avain yhdessä Into Kustannuksen ja Gaudeamuksen kanssa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Jalanjälki-päivä 26.9.2008 - ohjelma

KLO 10 AVAJAISPUHEENVUOROT

Anna-Stina Nykänen ja Heikki Haapavaara: puheenvuoro hyvien tietokirjojen puolesta

Ilmo Massa: Ympäristökysymykset nykykirjallisuudessa ja -tutkimuksessa

KLO 10.30 JALANJÄLKI SUURENEE – PUHEENVUOROJA YMPÄRISTÖN TILASTA

klo 10.30
Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Haastattelija: Jari Lyytimäki.

klo 10.50
Ilkka Hanski: Monimuotoisuuden hupeneminen

klo 11.15
Olli Tammilehto, Salla Tuomivaara ja Tere Vadén: Linkolan ajamana
Keskustelua vetää Tuomas Rantanen.

KLO 11.45 KAIKESTA JÄÄ JÄLKI -kirjan julkistaminen

Mitä yksi ihminen voi tehdä? -paneelikeskustelu
Osanottajina Kaikesta jää jälki -kirjan kirjoittajia: Heidi Hautala, Ossi Naukkarinen, Aleksi Neuvonen, Juha-Matti Katajajuuri, Eija Koski, Simo Kyllönen, Sirpa Pietikäinen, Olli Tammilehto ja Johanna Taskinen. Keskustelua vetää Helena Telkänranta.

KLO 13.00 ILMASTOHISTORIAN julkistaminen

Juha Pekka Lunkan haastattelu.

KLO 13.30

Katja Antila: Pysäytä ilmastonmuutos! -kirjan julkistaminen

KLO 14 KOHTI PIENEMPÄÄ JÄLKEÄ – RATKAISUJA

Kaarina Järventaus ja Jussi Laitinen: Ympäristöatlas – nykytila ja tulevaisuus

Mikko Kuiri, WWF: Green Office

KLO 15 VIIMEISET VÄITTELYT

Suomen arkkitehtiliitto: Keskustelua hyvästä asumisesta ja rakentamisesta

Peter Lund ja Terho Puustinen: Energiapolitiikka

Ohjelma täydentyy syyskuun aikana.

"Edustavat ja turvalliset puistometsät" (HS 7.9.2008)

Kas tällaista uutisointia tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa (7.9.2008). Erityistä hilpeyttä (?) aiheutti "uutisen" orwellinkielinen humpuukivirke:

Alppipuisto ja Lenininpuisto saavat peruskorjauksessa maisemiltaan edustavat ja turvalliset puistometsät.

Sitten kaikilla on niin mukavaa, ja turvallista, kun on tiheästä puustosta vihdoin päästy eroon!

Olisipa joskus hauska lukea vaikkapa seuraavankaltainen, Helsingin liikenneväylien turvallisuudesta kertova uutinen:

"Mannerheimintien autoliikennettä harvennetaan ja turhia kaistoja poistetaan etenkin jalankulkuvaltaisilta alueilta. Tuloksena keskustaan saadaan maisemaltaan edustava ja turvallinen kevyen liikenteen katu."

Tai ainakin voisi toivoa vähemmän mainontaa ja enemmän substanssia uutisointiin.

Kuninkaantammen alueen metsätuhoista vastaa Sponda, kaupunki pesee kätensä

Saamani vastauksen mukaan Kuninkaantammentien ja Hämeenlinnantien väliin jäävän alueen avohakkuista on vastuussa maat omistava Sponda, mikä sitten onkaan. Näin ollen Helsingin kaupunki siis on antanut yksityiselle yritykselle mandaatin kaataa yleistä virkistysaluetta kysymättä lupaa asukkailta. Alla HKR:oon lähettämäni vastine asiasta.

Hei,

omistaa maan sitten kuka hyvänsä, niin kyse kuitenkin on ollut julkisessa virkistyskäytössä olleesta, aitaamattomasta maa-alueesta, ei esimerkiksi yksityispihasta tai yritystontista. Näin ollen sen kaatamisesta ei tee asukkaiden silmissä sen hyväksyttävämpää se, että maan omistaa yksityinen. Eikö kuitenkin esimerkiksi lähialueen asukkaille kuulu tiedottaa tällaisista, ja itse asiassa, maankäyttö- ja rakennuslain hengessä, myös kysyä heidän mielipidettään? Itse en ole välittömän naapuruston asukas, mutta tämä ei muuta sitä, että omistaa alueen kuka hyvänsä, niin kaiketi maankäyttö- ja rakennuslaki ei tee poikkeuksia maan omistajan suhteen. Sitäpaitsi samalla logiikalla Sponda voisi sitten aivan hyvin kaataa myös viralliseen Keskuspuistoon kuuluvaa metsää Perhekunnantien jatkeen itäpuolelta, alueelta, joka kuuluu vahvistettuun Keskuspuistoon.

Rädda stadsskogarna!

Ny Tid Nr 35: Rädda stadsskogarna!

Helsingfors utvecklas hela tiden som en expanderande metropol. Visserligen vet få stadsbor vad som avses med begreppet. Stadsplanerarna bryr sig just inte om att definiera det. Det talas om konkurrenskraft och bra skattebetalare, mer sällan om ett gott boende och ett gott liv...

läs mer

Yhdyskuntasuunnittelu-debatti

11.9. Laiturin debatti - kerrostalorakentaminen

Kaupunkitutkimuksen- ja suunnittelun keskustelufoorumi Laiturin debatti käynnistyy 11.9. klo 18-20 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston uudessa info- ja näyttelytila Laiturissa vanhalla linja-autoasemalla.

Ensimmäisellä kerralla keskustelun aiheena on kerrostalorakentaminen kaupunkien kehittämisessä. Keskustelua yhdessä yleisön kanssa käyvät Matti Kuronen, Espoon kaupunginvaltuutettu (vihr.), YIT:n asuntorakentamisen hankekehityspäällikkö, Rikhard Manninen, yleiskaavasuunnittelija, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Mari Siivola, arkkitehti, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Keskustelua johdattelevat koulutuspäällikkö Hanna Mattila ja tutkija Timo Heikkinen, molemmat Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta.

Tilaisuus on ilmainen, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista viimeistään 5.9. osoitteeseen laituri@hel.fi

Lisätietoja: maria.soderholm[at]tkk.fi

Initiativteksten till kommunal folkomröstning för bevarande av stadsskogarna

Kaupunkimetsäliike

Initiativ till kommunal folkomröstning för bevarande av stadsskogarna

Vi undertecknade begär att Helsingfors ordnar en folkomröstning om stadsskogarna där väljarna tar ställning till om de vill bevara Helsingfors stadsskogar i deras nuvarande obebyggda naturtillstånd.

Motivering: Stadsskogarna utgör oersättliga frilufts- och rekreationsområden för Helsingforsborna. Trots detta hotas många av stadsskogarna av byggnadsprojekt. I planläggningen har stadsmiljöns naturvärden, rekreationsvärde och skogarnas betydelse för luftkvaliteten ignorerats. Planläggarna har hittills inte tagit i beaktande stadsbornas adresser för bevarandet av närskogarna och grönområdestrukturen.

Jag stöder initiativet till folkomröstning och intygar att jag är röstberättigad i Helsingfors.

Underskrivna blanketter returneras till: Kaupunkimetsäliike, PB 119, 00201 Helsingfors
www.kaupunkimetsaliike.info
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/

Raitiovaunulinjaa ja -siltaa ei sittenkään Kruunuvuorenrantaan?

Kuten muistamme, Laajasalon Kruunuvuorenrantaan suunnitellaan uutta laajaa asutusaluetta. Hanke on herättänyt vastustusta Laajasalon luontoalueista huolestuneiden keskuudessa. Vasta-argumentteihin voi tutustua vaikkapa lukemalla Pro Kruunuvuori -liikkeen toukokuussa kaupunginhallitukselle jättämää muistutusta.

Jotain pientä hyvääkin saattaa olla tapahtumassa. Yleisten töiden lautakunta esitti kokouksessaan 28.8., että Kruunuvuorenrannan joukkoliikenne hoidettaisiin vesi- ja liityntäliikenteenä, eikä alueelle rakennettaisi raitiovaunusiltaa. Lautakunta vetoaa paitsi rahaan myös alueen historialliseen maisemaan, joka kärsisi siltahökötyksen vaatimista merialueen täyttö- ja pengerysratkaisuista.

Lautakunnan kokoukseen ja karttamateriaaleihin voi tutustua täällä. Lausunto Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksesta löytyy sekin Helsingin kaupungin sivustolta, siis täältä. Kymmensivuisesta tekstistä kannattaa katsoa ainakin loppupuolen mustennetut tekstikohdat, toisin sanoen tämänhetkisen kaavaehdotuksen kritiikki.

Suurimman osan päättömyyksistä lautakunta valitettavasti siunaa. Vesibussiliikennettä se kumminkin suosittelee, ja toivoisi myös Stansvikin kartanomiljöön säilyvän ehdotettua paremmin. Tekosaarten rakennusta epäillään myös kovasti, hyvä hyvä.

Oman ongelmansa muodostaa tietysti Tahvonlahden saastunut maaperä. Öljysataman takia alueen kallioperästä ja merenpohjasta on löytynyt raskasmetalleja, kuten lyijyä. Saa nähdä, mitä myöhemmin löytyy; rakennushankkeet voivat kumminkin viivästyä pilaantuneen maan takia.

Tästäkö johtuu, että Koirasaarentien läheisyydessä olevat puhtaat metsäalueet (jotka jostain kumman syystä muuttuvat kaavoituskielessä aina "puistoiksi") on nyt myös kaapattu asuntorakentamiselle...? Nämä komeat metsät voidaan kaataa nopeasti ja rakentaminen voi alkaa saman tien - sillä aikaa kun öljysataman aluetta puhdistetaan saasteista.

Kaupunkimetsät Uudenmaan uutisissa 25.8.

Satuin olemaan paikalla kun huhtikuussa Pirkkolaa pantiin muovipussiin. Haastattelun aikana HKR oli palannut rikospaikalle. Ei, en ole selvänäkijä.

Eilen illalla tv kakkoselta klo 19 näytettiin Uudenmaan uutiset, jonka teemana olivat kaupunkimetsät. Michael Perukangasta haastateltiin Pirkkolassa virkistysmetsien hoidosta ja käytöstä, Helsyn puheenjohtaja Kati Vierikkoa Helsingin luonnonhoidon strategioista ja Tiina Saukkonen vastaa HKR:n puolesta.

Julkaistua haastattelunpätkää pidemmässä haastattelussa totesin muun muassa, että Helsingissä viheralueiden suojelu alistetaan kaavoitukselle; esimerkiksi Stansvikin, Mustavuoren ja Lääkärinkadun alueen lehtometsän suojeleminen on ollut vaikeaa, koska niiden maankäyttösuunnitelma ei ole ollut valmis. Näin ollen, Helsingissä viheralueisiin kohdistuu monia intressejä, ja näitä intressejä koordinoivat hallintokunnat - liikuntatoimi, ympäristötoimi ja kaupunkisuunnittelu- ja rakennustoimi - kommunikoivat huonosti. Vielä heikompaa kommunikointi on asukkaiden kanssa.

Totesin myös, että nähtävästi Rakennusvirastolla on tulkintavaikeuksia kaupunkimetsien statuksesta, sillä niitä näytetään hoidettavan kuin talousmetsää - vaikka Tiina Saukkosen mukaan näin ei ole - mutta siltikin niiden usein avohakkuita muistuttava "hoito" perustellaan sillä, että kaupunkilaisten sanotaan arvostavan hyvinhoidettuja ja valoisia puistoja. Rakennusvirasto voisi päättää, mitä kaupunkimetsät oikein ovat. Miten olisi kaupunkimetsä?

Totesin, että esimerkiksi New Yorkissa keskuspuisto on pyhä, vain virkistyskäyttöön varattu, ja täällä sama voitaisiin taata julistamalla alue muiden tärkeiden virkistysmetsien kanssa kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Helsingissä hanke ei kuitenkaan ole saavuttanut myötätuulta, kiitos lähinnä Kokoomuksen vastahangan.

Kaupunkimetsät ovat tärkeitä paitsi virkistysalueina, myös kaupunkiluontona. Monelle ne ovat lähimpiä - ja ainoita virkistysalueita, joissa voi hoitaa kuntoaan. Elintasosairauksien - kuten tyypin II diabeteksen - räjähdysmäinen yleistyminen on kansantaloudellinen pommi, jonka seurauksia ei osata laskea. Siksikin virkistysmetsät on niin kovin helppo uhrata lyhytnäköisemmän voiton tavoittelun nimissä esimerkiksi rakennusmaaksi.

Kaupunkiluontona kaupunkimetsät ovat monille ainoa kosketus luontoon. Partiolaiset, päiväkodit ja koulut retkeilevät niissä, ja ne toimivat - kuten Yleiskaavassakin todetaan - tärkeinä eläin- ja kasvilajien esiintymispaikkoina ja leviämisreitteinä. Yleiskaavassa nämä ekologiset käytävät on typistetty vihersormiksi, jotka kapenevat maankäyttöpaineiden myötä koko ajan.

Uudenmaan uutisissa näytetyn haastattelun voi katsoa menemällä allaolevaan linkkiosoitteeseen.

http://areena.yle.fi/toista?id=1452014&pladd=1452014

Ei enää palaakaan kaupunkimetsistä!

Asemakaavavalitusoikeutta ei pidä rajoittaa

Kauppalehti 19.8.08

KHO:N HALLBERG EI RAJOITTAISI ASEMAKAAVAVALITUKSIA

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg vieroksuu hallituksen kesäistä esitystä, jolla rajoitettaisiin valitusoikeutta asemakaava-asioissa. Hän ei näe perusteita jouduttaa kaavoja sillä tavoin.

-Kansalaiskeskeistä oikeusturvan perinnettä ei saa hukata kapea-alaisiin uudistuksiin, korosti Hallberg vieraillessaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa osana KHO:n 90-vuotisjuhlintaa.

Pekka Hallberg muistutti eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannasta, jonka mukaan mahdollisuudesta valittaa KHO:hon ei tule poiketa kevyin perustein.

Yleiskaavavaiheen valituslupajärjestelmän laajentaminen ei Hallbergin mukaan korvaisi sitä, että valittamisoikeutta rajoitettaisiin asemakaavoitusvaiheessa, onhan vasta silloin mahdollista arvioida rakentamisen ja maankäytön yksityiskohtia.

-Asemakaavan sisältövaatimusten tulkinta ei ole yksinkertaista.

Presidentti Hallberg muistutti, että 90 prosenttia asemakaavoista etenee ilman valitusta ja että vain kolme neljä prosenttia etenee KHO:n ratkaistavaksi. Hallintotuomioistuinten keskimääräinen ratkaisuaika on sitä paitsi lyhentymässä ja työtilanne hallinnassa. (MTV3-STT)

Lisäksi Hämeen Sanomat 18.8.08

VALITUSTEN RAJOITTAMINEN NAKERTAISI OIKEUSTURVAA

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Pekka Hallbergin mukaan asemakaavojen valituslupajärjestelmän kiristäminen kaventaisi kansalaisen oikeusturvaa. Hallbergin mukaan valitusoikeudella on ennalta estävää merkitystä.

- Käyttämätön valitusoikeus pakottaa huomioimaan lain vaatimukset. Se pakottaa suunnittelussa huolellisempaan työhön, hän perustelee.

Hallbergin mukaan rajoituksia valitusoikeuteen voidaan harkita vähäisissä ja yksinkertaisissa asioissa, mutta kaava-asiat eivät tähän ryhmään kuulu.

Eduskunta pohtii syksyn aikana, pitäisikö asemakaavapäätöksestä valittaminen korkeampaan hallinto-oikeuteen olla osin luvanvaraista.

Kaupunkimetsäliike kerää nimiä Kolmen sepän patsaalla

Kaupunkimetsäliike kerää nimiä kunnallisaloitetta varten Kolmen sepän aukiolla
- torstaina 21.8. klo 14-18 sekä
- tiistaina 2.9. klo 14-18.

Ilmoittaudu nimenkerääjäksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen toimistoon helsy[ät]sll.fi tai tule paikalle laittamaan nimesi aloitelomakkeeseen kaupunkimetsien puolesta.

Nimienkeruu jatkuu koko syksyn! Lisätietoa kunnallisaloitteesta täältä.


LISÄYS (M.-T. K.):

Kunnallisaloitteen vaatimus perusteluineen kuuluu seuraavasti:

Me allekirjoittaneet vaadimme, että Helsingissä järjestetään kansanäänestys kaupunkimetsistä. Äänestäjiltä kysytään, haluavatko he säilyttää Helsingin nykyiset kaupunkimetsät luonnonmukaisina ja rakentamattomina.

Perustelu: Kaupunkimetsät ovat helsinkiläisille korvaamattoman tärkeitä ulkoilualueita. Tästä huolimatta rakentamishankkeet uhkaavat monia kaupunkimetsiä. Kaavoituksessa on ylenkatsottu kaupunkiluonnon luontoarvoja, virkistysarvoa ja merkitystä ilmanlaadun parantajana. Kaavoituksessa ei ole tähän asti otettu huomioon kaupunkilaisten vetoomuksia lähimetsien ja viherverkoston säilyttämisen puolesta.

Aloitelomakkeen voi printata tästä osoitteesta.

Ormuspellolla elokuussa - puut pois

Malmilla asuva Anu Harju ihmettelee meille lähettämässään raportissa läheisen Ormuspellon elokuista parturointia. Katso myös Anu Harjun blogi, muun muassa Myllypuron metsää käsittelevä postaus "Tungosta tönölään?" toukokuulta 2008.

(M.-T. K.)

* * *

Puut lihoiksi Ormuspellolla

Teksti & kuvat: Anu Harju

Kiirettä on pitänyt. Kadun vartta koristaneista puista on jäljellä repaleinen kanto (15.8.2008).

Ormuspelto, siis Teerisuontien varren metsiköt Malmilla, on kaavoitettu rakentamiseen, ja onpa kaavassa pari "puistoakin" - eli viisi puuta rivissä tienpenkalla. Rakentaminen kuitenkin siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Virkamiesten mukaan rakentaminen alkaa "mahdollisimman pian". Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että rakentaminen ei ala kuluvana vuonna, ja tuskin seuraavanakaan. Asiasta oli juttua Vartti-lehden Koillis-Helsingin painoksessa keskiviikkona 12.8.

Nyt aluetta kuitenkin parturoidaan: puut pois viimeistä myöten, ja koivupöllikasat kävelytien varressa sen kuin kasvavat. Raiskio ulottuu aivan Teerisuontien reunaan. Parturointi on tehty tarkasti mitään säästämättä. Kaupunki myy koivupuut yksinoikeudella Metsäliitolle.

Mainitussa Vartti-lehden Koillis-Helsingin painoksessa 12.8. kerrottiin myös tästä Metsäliiton kanssa tehdystä sopimuksesta. Jutussa haastateltiin luonnonhoito-osaston päällikköä, joka on kotoisin Nurmijärveltä. Sieltä on kotoisin myös kaupunkipuiden kaatoon erikoistunut firma Puutbois.

Koivupöllejä Metsäliitolle - yksinoikeudella Helsingin kaupungilta (15.8.2008).

Ormuspellolla häärää siis nurmijärveläinen firma nimeltä Puutbois. Kyseinen firma on nopea puiden parturoija, joten se voisi aivan hyvin kaataa puut vasta sitten kun oikeasti aletaan rakentaa. Mikä kiire puita on kaataa ennen kuin rakennukselle kaivetaan perustusta? Ainoa selitys tälle piittaamattomuudelle ympäristön viihtyisyydestä on ahneus.

Anu Harju

Puistokävelylle Tullisaareen

Helsingin kaupungin rakennusvirasto järjestää opastetun puistokävelyn Tullisaareen KESKIVIIKKONA 20.8.2008. Retkellä kauppaneuvos Borgström kertoo elämästään Tullisaaressa ja roolistaan Helsingin puistojen mesenaattina. Kierroksella ihaillaan myös alueen upeita vanhoja puita ja kerrotaan vanhan puiston restauroinnista. Oppaina toimivat rakennusviraston viherasiantuntijat.

Lähtö klo 18.00 Aino Actén huvilan parkkipaikalta (Henrik Borgströmintie). Kierros kestää pari tuntia ja sille on vapaa pääsy. Paikalle pääsee Herttoniemen metroasemalta busseilla 84 tai 88.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Elina Nummi, puh. (09) 310 38475

Uutinen poimittu täältä.

Elinympäristö ja yhdyskuntasuunnittelu -seminaari 3.-4.9.2008

Suomen ympäristökeskuksessa järjestetään syyskuun alussa seminaari, jonka teemoina ovat täydennysrakentamisen periaatteet ja terve yhdyskuntasuunnittelu.

Asiantuntijaseminaari on kaikille avoin. Ja asukkaathan ovat oman elinympäristönsä asiantuntijoita.

Ensimmäinen päivä on maksullinen, toinen maksuton. Seminaaripäivät järjestetään ympäristöhallinnon sekä sosiaali- ja terveyshallinnon yhteistyönä.

Lisätietoja ja ilmoittautumislomake täältä.

Museovirasto haluaa suojella koko Mustavuoren alueen

Alla Marjaliisa Siiran raportti Mustavuoren tämänhetkisestä tilanteesta. Saapa nähdä, auttaako Museoviraston näkemys tässä taistossa!

(L. L.)

***

Museovirasto esitti kesäkuussa, että Mustavuoren alue olisi suojeltava valtakunnallisesti arvokkaana kulttuuriympäristönä. Suojeltavan alueen rajaus ulottuu etelässä Niinisaarentielle saakka ja se kattaa lähes koko Mustavuoren kallioalueen. Mustavuoren liittäminen näihin ns. VAT-alueisiin on lausuntokierroksella ja valtioneuvosto aikanaan hyväksyy (tai hylkää) viraston esityksen.

Suojeluesitys on täydessä ristiriidassa yleiskaavan ja kaupunkisuunnitteluviraston Etelä-Mustavuorelle piirtelemien kaavaehdotusten kanssa. Kaavailtu asuinalue on ehdotetulla suojelualueella.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite raportoi viime keväänä, että ensimmäisen maailmansodan aikainen, Helsinkiä ympäröivä linnoitusketju on jäänyt pahasti rakentamisen alle. Juoksuhaudat, linnoituslaitteet ynnä muut ovat omakotitonteilla, jopa talojen alla. Nyt Museovirasto on herännyt tässä asiassa. Ainoa hyvin säilynyt osa linnoitusketjua, ns. tukikohta I, löytyy toistaiseksi rakentamiselta säästyneeltä Mustavuoren alueelta.

Museovirasto toteaa:

Mustavuoren tukikohta I:n linnoituslaitteet muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Alueella voi muodostaa selkeän kuvan ensimmäisen maailmansodan aikaisen hajasijoitetun linnoitusjärjestelmän mukaisesta tukikohdasta. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi. Tämän johdosta alueella pystyy hahmottamaan eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita ja myös ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä.

Ja jatkaa:

Patteri 61 on erityisen uhanalainen. Sen rakenne poikkeaa muista pääkaupunkiseudun tykkipattereista ja siinä on runsaasti hiekkarakenteita ja jopa ehjinä säilyneitä hirsisiä suojahuoneita. Patterin rakenteet ovat herkkiä eroosiovaurioille. Sen säilymistä voi parantaa ohjaamalla kulkeminen kauemmas pattereiden rakenteista ja sijoittamalla asuin- ym. rakentaminen mahdollisimman kauas kohteelta.

Kaupunkisuunnitteluviraston kaavaehdotuksessa tiivis omakotirakentaminen katuineen tulee aivan patteri 61:n viereen.

Marjaliisa Siira
Pro Mustavuori -liike

Halki, poikki ja pinoon (Vartti 13.8.2008)

- Montako puuta ehtii kaataa vartissa?
- Puita on monenlaisia... hmm. Puolenkymmentä harvennusmäntyä ehtii valmistaa vartissa.

Luonnonsuojelijaksi itsensä kokeva helsinkiläinen kaupunkimetsuri Maria Ahlbäck ei halua vastakkainasettelua metsureiden ja luonnonsuojelijoiden välille. Helsingin ainoan naismetsurin haastattelu Vartti-lehdessä 13.8.2008: "Halki, poikki ja pinoon".

Seuraavat alueet mainitaan jutussa "ajankohtaisiksi metsänhoitokohteiksi juuri nyt": Vuosaari, Herttoniemi, Kivinokka ja Haaga.

Luteita ja perhosia Mustavuoressa

"Luontojärjestö Lude" järjestää opastetun perhosretken Mustavuoreen, jossa Luden pj Jouko Malinen kertoo samalla Mustavuoren suojelutilanteesta. Suojelutilannehan nykyisellään on helposti todettu: Mustavuori on Natura-alue, muttei kuulu Helsingin luonnonsuojeluohjelman ls-alueisiin, eikä näin ollen esimerkiksi Ludella (ei siis Luteella) tai Malisella ole sen suojelustatukseen osaa taikka arpaa. Lähtö on Niinisaarentien parkkikselta klo 17.Selvennykseksi todettakoon, että Lude on Luontodemarit ja Jouko Malinen demarijäsen kaupunginhallituksessa. Tähän asti demarit ovat olleet siunaamassa Mustavuoren kaavoitusta; olisi tietenkin myönteistä, jos sielläkin ollaan heräämässä ymmärtämään Mustavuoren arvo. Mustavuorihan on paitsi Natura-alue, joka jatkuu Sipoonkorpena, se sisältää yhden Helsingin merkittävimmistä kallioalueista.Klikkaamalla otsikkoa, pääsee näkemään kuvia ja videonpätkää Kaupunkimetsäliikkeen rummutusseremoniasta kesäkuulta Mustavuoresta.

Kuntametsät-seminaari 2.9.2008

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri järjestävät seminaarin

KUNTAMETSÄT KUNTALAISILLE

Tiistaina 2. syyskuuta 2008 klo 8.30 - 12.00

Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki (Sali 104)

Juontajana toimittaja Ismo Tuormaa

Kahvitarjoilu 8.30-9.00

Tilaisuus alkaa klo 9.00

Avaussanat
- puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto

Kuntametsien merkitys ihmisille
- Liisa Tyrväinen, Luontomatkailun professori, Lapin yliopisto

Kuntametsien merkitys luonnolle
- suojeluasiantuntija Keijo Savola, Suomen luonnonsuojeluliitto

Hyviä malleja Vantaalta
- suojelubiologi Kimmo Jääskeläinen, Vantaan ympäristölautakunnan jäsen

Kuntametsät kiistakohteina Helsingissä
- puheenjohtaja Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

FSC-metsäsertifiointi kaupunkimetsissä
- metsätalousinsinääri Kari Varso, Lahden kaupunki

Luonnonsuojeluliiton esitykset kuntametsien parempaan hoitoon
- metsäsiantuntija Harri Hölttä, Suomen luonnonsuojeluliitto

Keskustelua (noin klo 11.30)
- juontajana toimittaja Ismo Tuormaa

Loppusanat: Mitä pitää tehdä?
- luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto


Vapaa pääsy, tervetuloa!
Kahvitarjoilu ennen seminaarin alkua


Ilmoittautumiset:
Aamukahvien mitoittamiseksi pyydämme ilmoittautumisia
ursula.immonen(at)sll.fi - viimeistään 27.8.2008

Stansvik palautettiin suojelualueeksi

Eilisessä (11.8) Helsingin ympäristölautakunnan kokouksessa Stansvikinharju palautettiin yksimielisesti Kati Vierikon aloitteesta suojelualueiden listalle. Kiitos Kati ja eläköön Stansvik!

Tahvonlahdenharju takaisin luonnonsuojeluohjelmaan!

Kuten jo totesi ympäristölautakunnan jäsen Miina Kajos (vas.) edelliseen viestiin lähettämässään kommentissakin, päätti ympäristölautakunta tämänpäiväisessä kokouksessaan palauttaa Tahvonlahdenharjun takaisin luonnonsuojeluohjelmaan. Vieläpä yksimielisesti!

* * *

LISÄYS 14.8.2008 (M.-T. K.):

Miina Kajos (vas.) kirjoittaa tänään 14.8. blogissaan (www.miinakajos.net) ympäristölautakunnan toissapäiväisestä kokouksesta. Jutussa on paljon "kaupunkimetsäläisiä" kiinnostavaa tietoa, mm. Kivinokan tilanteesta. Juttu löytyy tästä: Luonnosuojeluohjelma hyväksyttiin.

Ympäristölautakunta aikoo poistaa huomenna kohteita luonnonsuojeluohjelmasta

Helsingin ympäristölautakunta käsittelee huomenna tiistaina 12.8.2008 lausuntokierrokselta palannutta Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa 2007-2016.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää omassa lausunnossaan sellaisten alueiden poistamista suojelulistalta, joille se suunnittelee asuin- (tai puisto)rakentamista. Tämä koskee mm. Stansvikia ja Meri-Vuosaarta.

Niinpä suojeluohjelmasta onkin lausuntojen perusteella kokonaan poistettu kolme kohdetta: Harmaakarin ja Mustakuvun saaret sekä Tahvonlahdenharju!

Esimerkiksi viimeksimainittu alue Stansvikissa sijaitsee kokonaisuudessaan Kruunuvuoren rannan osayleiskaava-alueella - ja tämä kaavahan on valmisteilla kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Asiasta voi lukea yksityiskohtaisemmin Helsingin Vihreiden viheraluetyöryhmäläisten yhteisblogista Skutta - vihreää Helsinkiä. Siellä todetaan kyseisestä Stansvikin alueesta mm. seuraavaa:

Tahvonlahden harju on arvioitu yhdeksi arvokkaimmaksi kallio- ja maaperän luontokohteeksi, joiden rauhoittaminen ja säilyminen on ensiarvoisen tärkeää. Se on upea luonnontilainen harju, jolla on suuri maisema-, opetus- ja luonnonsuojeluarvo.

(Tahvonlahdenharjun rikkaaseen lajistoon voi tutustua myös täällä: Kuvareportaasi Stansvikista.)

Ympäristölautakunnan kokouksen ennakkotiedote on luettavissa tästä. Kokouksen esityslista taas on luettavissa täältä. Esityslistassa todetaan Tahvonlahdenharjusta seuraavasti:

Tahvonlahdenharju, jonka rajaukseen sisältyi Stansvikin kartanoalue, otettiin ohjelmasta pois saadun lausunnon ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Ympäristökeskus arvioi, että arvokas kartanoympäristö ja siihen liittyvä harju voidaan suojella riittävillä kaavamääräyksillä, jotka ottavat huomioon myös alueen eliöstön ja luonnonarvot. Tällainen kaavassa suojeltavaa virkistysaluetta turvaava merkintä tulisi ainakin harjualueen osalta olla ’Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue’- merkintä.

Tosiasiassa tälläisella "merkinnällä kaavassa" ei ole juuri mitään merkitystä alueen luonnon todellisen suojelun kanssa. Mitä virkaa suojelulla ylipäätään on, jos suojelun yli aina voidaan tarpeen tullen kävellä? (Ympäristölautakunta suhtautuu nuivasti myös Helsyn lausuntoon, jossa - mikä järkevää - on keskeistä riittävän suurten ja toisiinsa yhteydessä olevien alueiden suojelu.)

Ohessa ympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet (jäsenten tarkemmat yhteystiedot löytyvät kokouksen esityslistasta). Heihin kannattaa olla vielä yhteydessä, ettei kertautuisi myllypurolaisille tuttu menettely, jossa ympäristölautakunta kumoaa äänestyspäätöksellä luontoarvoja kaavoittajan toiveiden mukaisesti!

Kokoomus

pj. Lea Saukkonen, p. 1929 3340; varajäsen, Heini Tiinonen, p. 0400 415 414, heini.tiinonen[at]saunalahti.fi

Reima Linnanvirta, p. 050 538 1606, reima[at]reima.info; varajäsen Simo Hämäläinen, p. 040 521 7744, simo.hamalainen[at]iki.fi

Keskusta

Riku Eskelinen, p. 044 514 4361; varajäsen Anna-Mari Vimpari, p. 040 722 7028, anna-mari.vimpari[at]helsinki.fi

SDP

vpj. Harri Saksala, p. 020 762 1358 (041 505 8356), harri.saksala[at]humak.edu; varajäsen Jenni Erola, p. 040 560 2263, jenni.erola[at]helsinki.fi

Irma Marttila, p. 050 338 3748, irma.marttila[at]kolumbus.fi; varajäsen Natalia Erchova, p. 040 567 4295, media.comnatel[at]ppinet.fi

Matti Niemi; varajäsen Simo Utriainen, p. 344 2261, gsm 040 741 9118

Vihreät

Kati Vierikko, p. 040 737 2298, kati.vierikko[at]helsinki.fi; varajäsen Petri Kyrölä, p. 041 436 2743, petri.kyrola[at]yahoo.com

Vasemmistoliitto

Miina Kajos, p. 050 338 3204, miina.kajos[at]luonnontieteilijat.fi; varajäsen Perttu Iso-Markku, p. 041 530 3793, perttu.iso-markku[at]helsinki.fi

Ruotsalainen kansanpuolue

Johanna Sandberg, p. 044 575 0613, sandjohanna[at]gmail.com; varajäsen Björn Fant, p. 09 191 50619

Keskuspuiston tuho Kuninkaantammessa.

Aivan Helsingin ja Vantaan rajalla, Kuninkaantammentien itäpäässä, Nurmijärven-/Hämeenlinnantien kainalossa, on tehty kesän aikana laajamittainen avohakkuu. Olen tiedustellut syitä Helsingin kaupungin rakennusvirastolta, saamatta vielä selitystä.


Näkymä hakkuuaukealle Kuninkaantammentien suunnasta. Tässä oli vielä muutama viikko sitten Keskuspuistoa. Ok, tiedän, että vallitsevan tulkinnan mukaan alue ei kuulu Keskuspuistoon, mutta joka tapauksessa, yhtä ja samaa metsäaluetta se on.



Sama hakkuuaukea etelästä katsottuna.

Kuolleita puita Nossendorfissa: välttämättömyys istuttaa uutta elämää

Tässä 22.7. lupaamani (ks. Kaadettuja puita Saksan Nossendorfissa) matkaraportti pohjois-Preussissa sijaitsevasta Nossendorfista, elokuvaohjaaja Hans Jürgen Syberbergin luota. (Kuvat M.-T. K., 27.8.2008.)

Aikaisemmin Syberbergin syntymäkodin pihamaalla komeili kolme suurta jalavaa. Nyt ne ovat kuolleet. Keskieurooppalaisia jalavia vaivaa puutauti, joka tappaa ne muutamassa vuodessa. Näillä Syberbergin internetpäiväkirjan sivuilla vuosilta 2006 & 2007 jalavissa oli vielä jonkin verran elämää:

http://www.syberberg.de/Syberberg4_2006/15_Mai.html
http://www.syberberg.de/Syberberg4_2007/10_Juni.html

Nyt puut ovat täysin kuolleet.

Kyseessä on ns. Hollannin jalavatauti, saksaksi Ulmensterben ("Jalavankuolo"), englanniksi Dutch Elm Disease eli DED. Uhka on leviämässä myös Suomeen: "Jalavatauti uhkaa Helsingin puistoja" otsikoi Helsingin Sanomat pari vuotta sitten (17.4.2006).

Mitä on tehtävä? Syberberg ainakin on halunnut korvata menetyksen istuttamalla pihapiirinsä täyteen uusia puita, uutta elämää.

Toivottavasti puut vain kestävät alueelle ilmastonmuutoksen myötä ounaillut kuivat kaudet.

Tässä vielä hollantilainen ystävä Peter hoivaamassa "pienokaista":

Rakennusvirasto järjestää puistokävelyn Pihlajamäessä 6.8.

Seuraavassa tiedote Helsingin kaupungin rakennusviraston 6.8.2008 järjestämästä puistokävelystä Pihlajamäessä. Suora linkki tiedotteeseen tässä.

(M.-T. K.)

* * *

Puistokävelyllä 6.8. kurkitaan hiidenkirnuihin ja vieraillaan retropuistoissa

Helsingin kaupungin rakennusvirasto järjestää opastetun kävelykierroksen Pihlajamäessä keskiviikkona 6.8.2008 klo 18.00. Kierroksella tutustutaan Pihlajamäen arkkitehtuuriin, 60-luvun retropuistoihin ja mahtaviin hiidenkirnuihin. Oppaina toimivat rakennusviraston viherasiantuntijat.

Kävelylle lähdetään Pihlajamäen ostoskeskukselta osoitteesta Meripihkantie 1. Kierros kestää pari tuntia ja sille on vapaa pääsy. Paikalle pääsee esimerkiksi busseilla 71, 71V ja 79.

Kesän muista puistokävelyistä saa tietoa rakennusviraston verkkosivuilta osoitteesta http://www.hkr.hel.fi/ ja Luontoretkikalenterista, jota on jaossa mm. kirjastoissa ja rakennusviraston ja ympäristökeskuksen asiakaspalveluissa.

Lisätiedot: Projektipäällikkö Elina Nummi, puh. 050 388 1410

Kuvareportaasi Stansvikista

23.7. kokoontui kymmenisen luonnonystävää bussi 88:n päätepysäkille. Kolme ja puolituntinen retki vei Stansvikinharjun kautta rantoja pitkin uhanalaiselle Uudenkylän mökkikylälle.

Stansvikin alueen flora on edustava ja kattava. Alla vain kalpea aavistus siitä rikkaasta kasvillisuudesta ja muista uhanalaisista luonnonrikkauksista, jotka matkallamme kohtasimme. Pian suurin osa niistä tulee olemaan Stansvikissa muistoja vain.

Peltokierto.Syysmaitiainen.Karhunputki. Tästä tulisi kulkemaan uusi, Stansvikin rakennettavalle alueelle vievä päätie. Lehtopalsami.Vanhoissa havu- ja sekametsissä (Heinzel-Fitter-Parslow 1974) viihtyvä lapinpöllö piti vasemmanpuoleista oksaa jonkin aikaa tukikohtanaan, ei vain yksi, vaan peräti kolme, ja vieläpä samanaikaisesti!Ojakärsämö.Stansvikin kartanon kuuluisa tammikuja.Stansvikin kartano-alueen kartta, jonka alalaidassa näkyy Stansvikinniemi. Keltasauramo.Ahojäkkärä.Todellinen luonnon bukee. Kuvassa muun muassa mataroita, kuten keltamatara ja piennarmatara sekä päivänkakkara.Kalliotuhkapensas, joka on niin harvinainen, että jo se olisi riittänyt syyksi pitää Stansvikinniemi Helsingin ympäristölautakunnan ehdottamalla suojelualueiden listalla. Mutta ei, sillä kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että sillä on suurempaa luonnonsuojeluasiantuntemusta, ja poisti sen lopullisten suojelualueiden listalta.Stansvikinniemen harju, joka on harvinaisen hyvin säilynyt pinnanmuodostuksemme muistuma viimeisestä jääkaudesta.Rantavehnä.Keltamaite.Tällaiset ikihongat pitäisi kaupunkisuunnitteluviraston mielestä kaataa. Uudenkylän mökkikylää, joka aiotaan jyrätä asuntojen tieltä.
Stansvikin rannan maisemat tuovat mieleen Suomen saariston. Ai niin, tämähän on saaristoa!


Edessä Pitkäluoto.

Varisluoto.

Kallioon kaiverrettu teos symboloi taistelua Stansvikin Uudenkylän mökkikylän puolesta. Pro Stansvik!