Mustavuoren kaavasuunnittelma kaatui

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 26.2. kaataa Pohjois-Vuosaaren kaavasuunnitelman. Päätös syntyi historiallisella tuloksella 5-4, jossa 5. ääni osui kerrankin oikealle puolelle.

Päätöksen sisältö kuuluu:
”Asia palautetaan uudelleen valmisteluun. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että Pohjois-Vuosaaren kaava-alueet on säilytettävä nykyisenkaltaisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Asiaa tarkastellaan uudestaan seuraavien yleiskaava- ja osayleiskaavaprosessien yhteydessä.”

Asukaat ja luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet kaavaa jo vuosia muun muassa alueen luonnon- ja virkistysarvoihin vedoten.

Kaupungin tekemä tutkimus tukee kansanäänestysten järjestämisen merkitystä

Helsingin kaupungin tietokeskuksen juuri julkaistun Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit -käsikirjan mukaan kunnallisten kansanäänestysten nykyistä laajempi käyttö lisäisi kuntalaisten kiinnostusta kunnallisia asioita kohtaan
ja halua osallistua.

Käsikirjassa todetaan mm.: "...kunnallisten kansanäänestysten järjestämistä tärkeistä asioista päätettäessä kannattaa reilusti yli puolet pääkaupunkiseudun asukkaista. Kaupunkien välisessä tarkastelussa erityisen mielenkiintoista on se, että eniten kansanäänestysten järjestämistä kannatettiin niissä kunnissa, joissa äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa on ollut matalinta. Esimerkiksi Vantaalla lähes 70 prosenttia kuntalaiskyselyyn vastanneista yhtyi väitteeseen."
Ja edelleen: "...kuntalaiset uskovat valtuutettuja enemmän kansanäänestysten kuntalaisia aktivoivaan vaikutukseen."

Tutkijat toteavat: "... suhteessa siihen, kuinka vähän käytetty kansalaisvaikuttamisen muoto kunnalliset kansanäänestykset ovat, on hyväksyvä asennoituminen niitä kohtaan huomattavan vahvaa sekä valtuutettujen että kuntalaisten joukossa".

Tutkimuksesta lisätietoa tietokeskuksen verkkosivulla

"Ihanan kamala Kruunuvuorenranta" (Vartti 4.2.09)

Vartti-lehdessä julkaistiin 4.2.2009 lähes sivun laajuinen juttu "Sataman viimeiset hetket" Laajasalon öljysataman paikalle rakennettavasta Kruunuvuorenrannasta.

Toivokaamme, että "Ihanan kamala Kruunuvuorenranta" otsikoidun kainalojutun kirjoitusvirhe on enteellinen! Tässä "voittajat"-kohdassa nimittäin käsitellään Helsingin hallinto-oikeuteen lähetettyjä osayleiskaavaa koskevia valituksia:

Tehtyjä selvityksiä pidettiin puutteellisina, ja luontoselvitykset loistivat voittajien mukaan poissaolollaan.

Alueesta luodut havainnekuvat iloisine ihmisine ja toisaalta asukkaiden raivokas luontoalueiden puolustaminen luovat kieltämättä ristiriidan. Satamaa jää tuskin moni kaipaamaan, mutta raikasta ja vapaata maastoa sitäkin useampi.

Tässä koko juttu skannattuna:

Rakennuttajien kiinnostus Myllypuron puutaloalueeseen vähäistä

Myllypuron pientaloalueen 1. tontinluovutuskilpailu on ratkaistu. Neljästä mukana olleesta osa-alueesta kiinteistövirasto sai tarjouksen kahteen suurimpaan. Tarjouksia tuli kummastakin vain yksi, saman rakennuttajan tekemiä. Virasto piti suunnitelmia hyvinä ja hyväksyi tarjoukset.

Lisätietoja kiinteistöviraston verkkosivulta.

Puistoutetaan kuusikkolehto!

Uusimmassa Voimassa (1/2009) Maria Haanpää kirjoittaa kaupunkimetsistä artikkelissa "Raidankääpäripsikon kaipuu". Jutussa keskitytään Roihuvuoren Hiidenkirnujenrinteen metsään ja aluetta uhkaaviin, Rakennusviraston masinoimiin ns. "hoitotoimenpiteisiin". Haastateltavana on metsäaktiivi Matti Ikonen.

Kuusikkolehtoon halutaan väen vängällä istuttaa jalopuita "lisäämään alueen arvostusta". Metsän monimuotoisuutta lisääviä lahopuita ei myöskään aiota jättää "parhaille näkymille".

Ikonen epäilee, että metsän köyhdyttäminen puistoksi on tarkoitushakuista toimintaa, joka viime kädessä palvelee rakennustuotantoa.

Sen, miten Rakennusvirasto näitä toimiaan mainostaa, voi käydä katsomassa aikaisemmasta postauksesta: Rakennusviraston urheat metsänhoitajat käyvät Roihuvuoren metsiä vastaan.

Tässä Voiman juttu skannattuna:

Tänään Mustavuori uhattuna -tapahtuma Vuosaaressa klo 18

Keski-Vuosaaren 10. aluefoorumi

tiistaina 03.02.09 klo 18-20
Vuosaaren kirkon Taivaanranta-sali
Satamasaarentie 7

Mustavuori uhattuna!

Luento Mustavuoren luontoarvot, professori Matti Tikkanen, Helsingin yliopisto

Paikalle on kutsuttu uusia kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniä

Tule kertomaan mielipiteesi Mustavuoren rakentamissuunnitelmista ihka uusille päättäjille, joiden käsissä on Mustavuoren kohtalo

Väliajalla kahvitarjoilu

Järjestäjät: Keski-Vuosaaren aluefoorumityöryhmä & Pro Mustavuori -liike

Rakennusviraston urheat metsänhoitajat käyvät Roihuvuoren metsiä vastaan (HU 31.1.09)

Helsingin Uutisten viikonloppunumerossa 31.1.-1.2. 2009 uutisoitua: Rakennusviraston urheat metsänhoitajat käyvät jälleen ympäristölle vaarallisia puita ja metsiä vastaan! Tällä kertaa Roihuvuoressa.

"Vuosaaren Mustavuori uhattuna" nyt avoimessa kaupunki-TV:ssä

Kaupunkimetsäliikettä käsittelevän ohjelmasarjan toinen osa "Vuosaaren Mustavuori uhattuna" nähtävissä tänään sunnuntaina 1.2. klo 17 alkavassa lähetyksessä Dina-kanavalla (nro 54).

Ohjelma on katsottavissa myös avoimen kaupunkitelevision internetversiossa M2Hz:

Kaupunkimetsäliike 2: Vuosaaren Mustavuori uhattuna

Kuka pelastaisi metsän? (Vartti 28.1.2009)

Biologi Tapio Solosen mukaan Mustavuoren kaavoittaminen asunnoiksi olisi järjetön teko. Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ei ole asiasta moksiskaan. Lue juttu Vartti-lehdessä 28.1.2009.

Jutussa mainitaan myös adressi Mustavuoren suojelemiseksi: www.adressit.com/mustavuorenpuolesta

"Suora vaikuttaminen voi pelastaa politiikan" (HS 12.1.09)

Tässä Thomas Wallgrenin arvio Rolf Büchin, Nadja Braunin ja Bruno Kaufmannin teoksesta Opas suoraan demokratiaan (HS 12.1.09). Tekstin voi lukea myös täältä.

Kaupunkimetsätkin nousevat Wallgrenin arviossa esiin: "Edustuksellisen demokratian kriisistä ei olekaan muuta hyvää ulospääsyä kuin suoran demokratian vahvistaminen sen rinnalla. Büchin ja muiden kirjan esittämä kansanäänestys Helsingin kaupunkimetsistä voisi olla erinomainen asia."

Etelä-Myllypuron katu- ja puistosuunnitelma nähtävillä

Rakennusviraston Myllypuron puutaloalueen katuja ja puistoja koskevat suunnitelmaluonnokset ovat nähtävillä netissä, tässä osoitteessa . Puistoilla tarkoitetaan alueen koillispuolella sijaitsevia Korkeakallion puistoa ja luonnomukaisena säilytettävää kalliota. Uuden alueen sisään ei tule puistoja. Metsän häviämisen lisäksi rakennustöiden myötä Itäkeskuksen-Myllypuron-Herttoniemen viheryhteys kärsii, mm. hiihtoladuksi jää vain asfalttitien reunama.

Lisätiedot ja palaute suunnitelmista:

Helena Ström
projektinjohtaja
puh. (09) 310 38571
etunimi.sukunimi@hel.fi

Mielipiteen antamiseen on aikaa 30.1. asti. Suunnitelmat ovat alustavia, ja lopulliset suunnitelmat tulevat nähtäville maaliskuussa.

Onnellinen kaupunki -näyttely Stoassa 4.-13.2.2009

Kaupunkimetsäliike-ohjelmasarja M2Hz-televisiossa, 1. osa

Avoin kaupunkitelevisio M2Hz tuottaa ohjelmasarjaa Kaupunkimetsäliikkeestä. Ensimmäisessä osassa, joka on nyt katsottavissa myös internetissä, käsitellään Myllypuron metsiä.

Kaupunkimetsäliike 1: Myllypuron metsän puolesta -asukasliike
(10 min.)

Kruunuvuorenrannasta 10 valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen

Vartti 21.1.2009

Roihuvuoren metsä uhattu

Herttoniemen metsänhakkuut ovat etenemässä Roihuvuoreen. Muutama päivä sitten eräs asukas ilmoitti ikkunansa alle ilmestyneen ilmoituksen alueen luonnonhoitosuunnitelmista.

Toimenpiteissä ollaan tuhoamassa arvokasta lehtometsää. Ylispuutuhottava metsä sisältää mm. haapoja, harmaaleppää ja raitaa. Uudistus tehdään viljelemällä lehmusta ja jalavaa. Alue on osittain myös linnustollisesti arvokasta ja sen rinteessä on mm. litorinameren rantakiviä, sekä vuonna 1914 tehtyjen 1. maailmansodan sotavarustuksien jäänteitä.

Suunnitelma löytyy rakennusviraston sivuilta. Suunnitelma-alueen sijainti näkyy tässä.

Kuvat ja informaatio: Matti Ikonen

Kaupunkimetsistä m2hz-televisiossa

Kaupunkimetsäliikkeestä kertovan ohjelmasarjan ensimmäinen 10-minuuttinen osa, Myllypuron metsän puolesta, lähetetään huomenna tiistaina 13.1. klo 19 (ennen ohjelmaa tulee kaksi muuta lyhyttä ohjelmaa, joten tarkka alkamisaika on noin klo 19.05.) Kanavan numero on 54 (Dina). Uusintana viikon ohjelmisto tulee su 18.1 klo 17. Ohjelma tulee viikon aikana myös nettiin www.m2hz.net, jossa sitä voi katsoa itselle sopivaan aikaan.

Jäähyväiset Keskuspuistolle Kuninkaantammessa

Muutan ensi maanantaina, 5.1. kahdeksi vuodeksi Osloon. Kun palaan, näitä metsiä ei enää ole. Tilalle tulee Kuninkaantammen asuinalue, jossa on kaksi positiivista asiaa. Ensinnäkin, vedenpuhdistamon lampi saadaan yleiseen virkistyskäyttöön, Helsingin ainoaksi "järveksi". Toiseksi, jokamiehenoikeuteen kuuluvan alueen pinta-ala kasvaa. Muuta positiivista suunnitelmissa ei sitten luonnon kannalta olekaan.

Kuninkaantammen alta jäävät nämäkin muurahaiset kodittomiksi.

Tämäkin osa on Keskuspuistoa.

Tämäkin osa tätäkin osaa on osa Keskuspuistoa.

Polku osoittaa juuri tämän osan Kes - eikun Kuninkaantammea olevan suosittua sienimetsää ja koiranulkoilutusmaastoa. Eipä ole kauaa enää.

Suosittu yhdysulkoilutie Vakkatieltä "Linjalle". Oikea puoli menetetään, vasen, jo nytkin Perhekunnantien alueen väliin kaistaleeksi puristunut alue säilynee.

Tämä maisema EI ole Keskuspuistoa, vaikka moni luuleekin niin. Ei, se on Kuninkaantammea, kohta asuintalojen takapihaa.

Ulkoilupolku, joka vie Vakkatieltä "Linjalle". Kumpi puoli polusta kuuluu Keskuspuistoon ja kumpi uhrataan?

Näkymä "Linjalta" pohjoiseen. Tästä alkaa Kuninkaantammen suunnittelualue ja tästä itään loppuu virallinen Keskuspuisto. Polun oikea puoli siis on Keskuspuistoa, vasen ei.

Näkymä "Linjalta" koilliseen. Edessä näkyvä maisema kelpaa Kaupunkisuunnitteluvirastonkin mukaan jatkossakin Keskuspuistoksi.

Tästä Kuninkaantammentieltä alkaa nyt suosittu ulkoilureitti, jonka toinen pää on tulevan Jokeri II-tunnelin toisen ulostuloaukon tietämillä.

Näin jylhiä ovat Kuninkaantammen metsät nykyisessä hoitamattomuudessaan.

Tähän tulee taloja.

Tästä tulee lähtemään Jokeri II-linjan joukkoliikennetunnelin läntinen pää.

"Päin honkia" (Marjaliisan Siiran joulupakina)

Päin honkia

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanoo eräs suomalainen sanalasku. Tämän katajaisen kansamme perinteessä on paljon luontoon liittyviä sanontoja, erityisesti metsään ja puihin. Metsän jumala Tapio onkin suomalaisten vanhin jumala. Älä polta päreitäsi, kun sanon, että metsäläisiä edelleenkin ollaan.

Tosin nykyisessä tehokkaitten klikkaajien hiiriyhteiskunnassa osa porukasta vieraantuu luonnosta ja itsestään. Masennuspillereitä ahmitaan kiihtyvällä vauhdilla. Siitä hyötyy eniten lääketeollisuus.

En väitä, että masennus ei olisi lääkintää vaativa sairaus monissa tapauksissa. Olen vain ihmetellyt erästä yhteensattumaa. Kun Suomen markkinoille tuli 1990-luvulla uuden sukupolven kalliita masennuslääkkeitä, joilla ei ole pahoja sivuvaikutuksia, Suomeen ilmestyi nopeassa tahdissa 300 000 masennusta sairastavaa. Taitaa nyt olla jo 600 000.

* * *

Viime vuosina on ryhdytty tutkimaan metsien terveysvaikutuksia. On havaittu, että ihmisen elpyminen stressitilasta on tehokkaampaa luonnossa kuin rakennetussa ympäristössä. Ainakin Japanissa ja Tanskassa jo nyt käytetään masennuksen hoidossa "metsäkylpyä", jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä.

Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee. Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Tätä asiaa nyt tutkitaan maailmalla.

* * *

Tämä metsäinen joulusaarna johtuu siitä, että Helsingin kaupunkisuunnittelu antoi ikävän joululahjan Mustavuoren luontoalueen ystäville: alueelle valmistui äskettäin uusi asemakaavaluonnos. Siitä on nyt mielipiteitä laadittu siinä toivossa, että uudessa lautakunnassa kaikki eivät ole täysiä puupäitä tai käpyaivoja.

Kaupunkisuunnittelu Helsingissä menee kyllä päin honkia, jos se poistaa lähimetsät asukkaiden käytöstä. Tässä on kysymys myös siirrosta köyhiltä rikkaille. Lähiluonnossa liikkuminen on juuri köyhien harrastus, niiden joilla ei ole autoa, kesämökkiä eikä golf- tai lasketteluvarusteita. Mustavuoren ulkoilualueen päälle suunnitellaan sellaisia miljoonakämppiä, että tavallinen helsinkiläinen voi katsella niitä vain ulkoapäin. Luonto uhrataan rikkaille.

Lähden tästä katsomaan omaa joulukuustani. Se on noin 100-vuotias ja kasvaa Mustavuorella. Toivon, että saan käydä sitä tervehtimässä myös tulevina jouluina.

MARJALIISA SIIRA
Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja Pro Mustavuori -liikkeen perustaja.

"Mystavuoren ainutlaatuinen luontokokonaisuus yhä uhattuna" (HS 22.12.2008)

Näin kirjoittaa eilisessä Hesarissa (22.10.2008) Tapio Solonen. Hän toteaa myös, että Pohjois-Vuosaaren asemakaavaluonnoksen uusin versio "osoittaa kaavoittajan täydellistä piittaamattomuutta lähiseudun asukkaiden ja muidenkin alueen arvon ymmärtävien mielipiteistä". Niinhän se on.

Metsän jouluhiljentyminen Keskuspuistossa 23.12. klo 18-19

Metsän jouluhiljentyminen Keskuspuistossa 23.12. kello 18-19 Urheilukadun päässä Lääkärinkadun kulmassa.

Järjestäjinä vapaa kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta ja Meilahden seurakunta. Kirkkoherra Hannu Ronimus puhuu. Lisäksi katsaus uhatun metsän nykytilanteeseen. Kuoro- ja yhteislaulua, mehua ja pipareita. Myös joulupukki piipahtaa.

Vapaa pääsy.

Lisätietoja
Jussi Vapaasalo,
040-966 5101

Kuntalaisosallisuus kiistan kohteena

”Kuntalaisia vai kiihkoilijoita”, Jaakko Ellisaari kysyy STM:n Socius-lehdessä arvioidessaan Timo Kopomaan, Lasse Peltosen ja Tapio Litmasen kirjaa "Ei meidän pihallemme! Paikalliset kiistat tilasta".

Ellisaari ironisoi ja kyseenalaistaa koko oudon nimby-käsitteen: ”Nimby on valloittava sana. Kirjan kannesta kolmen toimittajan yhteiseen loppulukuun asti lukija joutuu pohtimaan, onko tässä todella tarkoitus ottaa Suomessakin käyttöön USA:ssa reilu neljännesvuosisata sitten kehitetty patamusta käsite vai etsiä sittenkin jotain uutta.

Nimby on nimittäin mahdollisimman kelvoton termi niin tieteelliseksi tarkoitettuun pohdintaan kuin kuntalaisosallisuuteen. Kiistassa altavastaajan asemaan joutuneen otsaan lyödään leima: asiantuntematon, asenteellinen ja epärationaali kiihkoilija. Leiman antaja taas edustaa asemansakin vuoksi yhteistä hyvää ja valoisaa tulevaisuutta.”

Helsinkiläisille kaupunkimetsien puolustajille tällainen leimaamisen kohteeksi joutuminen on tuttua. Siitäkin huolimatta, että meidän takapihamme ulottuu koko kaupunkiin, ulottuisi pitemmällekin, elleivät kuntarajat sitoisi meitä tiukemmin kuin päättäjiä.

”Ovatko paikalliset asukkaat todella vähäteltäviä nimbyilijöitä vai esimerkiksi täysivaltaisia kuntalaisia?
Ovatko he itsekkäitä nurkkakuntalaisine näkemyksineen vai oikealla asialla vaatimuksineen?”
Näihin Ellisaaren kysymyksiin voi jokainen antaa vastauksensa.


No ei ainakaan meidän kortteliin! Ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, Socius 4/2008

ES

Hyvässä elinympäristössä metsä on lähellä kotia

"Kuluttajat haluavat asua kävelymatkan päässä metsästä ja peruspalveluista", todetaan Kuluttajatutkimuskeskuksen uuden julkaisun tiedotteessa.

"Kuluttajat toivovat jokapäiväisen elämän olevan helppoa ja vaivatonta. Monipuolisia palveluja toivotaan kävelyetäisyydelle kodista. Päivittäistavarat halutaan hankkia "Siwaa isommista, mutta Prismaa pienemmistä" myymälöistä. Itsepalvelun lisääntymisen myötä henkilökohtaista palvelua arvostetaan entistä enemmän ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Työmatkoihin ollaan valmiita käyttämään enemmän aikaa kuin asiointimatkoihin."

"Kotitalouden tyypistä riippuen hyvässä elinympäristössä painottuvat hieman erilaiset asiat. Aikuistalouden hyvässä elinympäristössä on rauhaa, väljiä omakotialueita ja hyviä palveluita. Lapsiperheen hyvässä asuinympäristössä koti ja peruspalvelut, kuten koulut ja päivittäistavarakaupat, ovat kävelyetäisyydellä. Eläkeläistaloudelle hyvässä elinympäristössä on vilkasta elämää, mutta turvallista, ja hyvät palvelut kodin ympärillä.

Ihmisten toiveissa ihanteellinen elinympäristö on kaupunkimainen hyvine palveluineen, mutta metsät ja muut virkistysmahdollisuudet ovat lähietäisyydellä. Ilmastonmuutoskeskustelu näkyy tarinoissa toimivan joukkoliikenteen suosimisena. Autoa ei pidetä välttämättömänä, jos julkinen liikenne on laadukasta ja kävely- ja pyöräilymahdollisuudet hyvät."

LISÄTIETOJA
Erikoistutkija Katri Koistinen
puh. 0400 871 598, katri.koistinen@kuluttajatutkimuskeskus.fi
Erikoistutkija Helena Tuorila
puh. (09) 7726 7733, helena.tuorila@kuluttajatutkimuskeskus.fi

JULKAISU
Katri Koistinen, Helena Tuorila. Millainen olisi hyvä elinympäristö? Asukkaiden näkemyksiä elinympäristöstä, asumisesta ja palveluista eri elämänvaiheissa (pdf). Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 9/2008 (verkkojulkaisu: www.kuluttajatutkimuskeskus.fi).

Kivinokan joulupolku

Tule mukaan ja osallistu Kivinokan joulupolkuun
SUNNUNTAINA 14. joulukuuta kello 14–17 !

Joulupolku on valaistu kynttilöin ja polun varrella on puuhaa lapsille. Tapahtumassa on joulumyyjäiset, tarjolla lämmintä glögiä ja pipareita sekä muuta ohjelmaa. Joku kivinokkalainen tonttukin saattaa pilkistää metsän siimeksestä...

Tervetuloa!

Mustavuori-mielipiteeni

Mielipiteen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle Pohjois-Vuosaaren asemakaavasuunnitelmasta

Vastustan Pohjois-Vuosaaren asemakaavasuunnitelmaa, koska se tuhoaisi itäisen Helsingin tärkeimmän virkistyskäytössä olevan viheralueen, jolla on myös erittäin tärkeitä luonnonarvoja. Alue on yksi Helsingin tärkeimpiä kallioalueita, jolla kasvaa runsaasti herkkää kalliokasvillisuutta, joka ei kestä asutuksen mukanaan tuomaa lisääntyvää kulutusta. Lisäksi alue rajautuu Natura-suojelualueisiin, joille ei saa rakentaa mitään.

Mustavuori ei ole ainoastaan vuosaarelaisten ulkoiluparatiisi, vaan siellä käydään laajalti esimerkiksi Mellunkylästä, Puotilasta, Vartiokylästä ja Kontulasta; lisäksi sinne tullaan kauempaakin. Mustavuori liittyy saumattomasti Vantaan puolelle jatkuviin, laajempiin viheralueisiin, joilta on yhteydet Sipoonkorpeen, jonne tutkitaan kansallispuiston perustamista.

Mustavuoren alueen suunnittelussa ollaan systemaattisesti sivuutettu asukasmielipide, ja kaavasuunnitelma lisäksi sivuuttaisi Museoviraston kannan, jonka mukaan alue on merkittävänä linnoituskohteena suojeltava. Lisäksi on asukkaiden ulkoilutarpeiden väheksymistä ollut valmistella entisen Vuosaaren kaatopaikan täyttömäestä Mustavuorta "korvaava" virkistysalue; nämä alueet eivät kuitenkaan ole missään määrin verrannollisia, koska täyttömäen luonnonarvot ovat Mustavuoreen verrattuna mitättömiä.

Vuosaaren sataman valmistuminen merkitsee alueen liikennemäärien runsasta kasvua; samalla kasvavat myös liikenteen haitat Kallvikintiellä ja sen jatkeella Niinisaarentiellä. Tämä Vuosaaren lisääntyneen asukasluvun lisäksi merkitsee sitä, että alueen virkistystarpeet kasvavat. Mustavuori toimii paitsi tärkeänä ulkoilumetsänä, myös alueen ilmanpuhdistajana.

Edellämainittuihin näkökohtiin vedoten vastustan Pohjois-Vuosaaren kaavasuunnitelmaa.

Michael Perukangas
kaupunkitutkimuksen jatko-opiskelija
Kannelmäki

Pro Mustavuori -liike ei anna periksi (Helsingin Uutiset 10.12.2008)

HUOM: Vielä on aikaa perjantaihin 12.12. asti jättää mielipide kaupungin Mustavuori-suunnitelmista kaupunkisuunnitteluvirastolle (ks. "11.11.2008 Pohjois-Vuosaari, asemakaava").

"Pro Mustavuori -liike ei anna periksi - Aktiivit haluavat säästää metsät tuleville sukupolville." Näin otsikoi Helsingin Uutiset tämänpäiväisen (10.12.) kaupunkimetsäjuttunsa, jossa haastatellaan Marjaliisa Siiraa. Netin näköispainos lehdestä tässä.

Perään vielä toinen Mustavuori-juttu (Vartti 3.12.2008), jonka on kirjoittanut Vuosaari-seuran sihteeri Matti Pöhö.

Laajasalon Kruunuvuorenrannan arvokkaiden kalliometsien kohtalosta päätetään keskiviikkona

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa käsitellään kaupunginvaltuuston tämän vuoden viimeisessä kokouksessa keskiviikkona 10.12. klo 15.00. Paikalle toivotaan mahdollisimman paljon yleisöä.

Hyväksymällä tämän kaavan tkaupunginvaltuusto lyö sinetin valtakunnallisesti arvokkaan kalliometsäalueen luonto- ja virkisysarvojen tuhoamiselle.

Kaupungintalo sijaitsee osoitteessa Pohjoisesplanadi 11-13, kartalla. Kaupunginvaltuuston lehterille pääsee osoitteesta Sofiankatu 3.

Kaupunginvaltuuston esityslista täällä.

Tsillausta ja fiilistelyä - Teinien maantietoa ja arvostuksia lähiön viheralueilla

Nuoret arvostavat väljää ja vihreää lähiötä. "Viheralueet ovat nuorille ennen kaikkea yhdessäolon ja kavereiden tapaamisen paikkoja. Aikuisille ne ovat enemmän luonnon kohtaamisen ja yksinolonkin paikkoja." Näin kirjoittaa tutkija Kirsi Mäkinen tuoreessa Viherympäristö-lehdessä.

Mäkinen tutki aikuisten ja nuorten viheraluearvostuksia arvokartoituksen avulla Kontulassa, Mellunmäessä ja pohjoisessa Vartioharjussa. Hän havaitsi sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Niuoret kelpuuttivat metsäksi myös kerrostalon takametsän, kun aikuisille metsäntuntu syntyi yhtenäisillä ja laajoilla reiteillä ja ulkoilualueilla. Molemmissa ryhmissä kielteisiä arvoja, pelottavia ja epäviihtyisiä paikkoja tuli esiin vain kolmanneksella vastaajista.

Nuorten suosimia olivat erityisesti Kelkkapuisto ja Kontulan liikuntapuisto. Myös pienet läntit olivat tärkeitä oleskelun paikkoja. Nuorten mielipaikat olivat nimenomaan asuinalueiden sisällä, mutta suojassa aikuisten katseilta ja kontrollilta.

"Lähiviheralueiden merkitys nuorisolle pitää ottaa huomioon myös täydennysrakentamisen tilanteissa", Kirsi Mäkinen päättää artikkelinsa.


Lähde: Viherympäristö 6/08

Kaupunkimetsää Vartissa

Kaupunkimetsäliike kansanäänestysaloitteineen on päässyt Vartti-lehden Etelä-Helsingin painokseen 19.11.08. Haastateltavana on Martti-Tapio Kuuskoski. Juttu löytyy täältä.

Myllypuron pientaloalueen rakentamisaikataulusta

Eräs lukija tiedusteli blogissa Etelä-Myllypuron puutaloalueen rakentamisaikataulua. Selvitin asiaa rakennusvirastosta.

Lähinnä Puotinharjua olevista kortteleista on päättynyt ns. tontinluovutuskilpailu. Seuraavaksi valitaan rakennuttajayhtiöt, jotka voivat ennakoidun aikataulun mukaan aloittaa rakentamisen ensi syksynä. Maaperämittaukset tiestön ja vesihuollon suunnittelua varten on saatettu loppuun.

Pohjoiseen tästä kohteesta ja länteen Samoilijanpolusta sijaitsee kaupungin asuntotuotantotoimistolle varattu alue. Sen rakentamisen on alkuperäisen aikataulun mukaan määrä alkaa toisessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen talojen rakentaminen riippuu kuitenkin yksityisistä yhtiöistä itsestään. Ne saattavat hyvinkin lykätä töiden aloittamista. Tällöin on mahdollista, että kaupunki aikaistaa omassa päätösvallassaan olevaa rakentamista.

Rakennusvirastossa on käynnissä pohjoisreunan - siis Myllynsiiven eteläpään ja Ratasmyllyntien välissä kulkevan - jalankulku- ja pyörätien suunnittelu. On mm. edelleen päättämättä, ohjataanko se kulkemaan tunnelissa. Tästä järjestetään kuulemistilaisuus asukkaille ensi vuoden alkupuolella. Tilaisuudesta tiedotetaan Metro-lehdessä, joka on nykyisin kaupungin ilmoituslehti, sekä kirjeitse tiehen rajautuville kiinteistöyhtiöille. Näissä Myllypadontien taloissa tiedote jaetaan postiluukusta jokaiseen talouteen.

Eila Salomaa

Laajasalon ekorakentamisesta ja kaupunginsuunnittelun demokratiavajeesta

Seuraavassa Chrisse Candolinin kirjoitus periaatteista, jotka tulisi ottaa Kruunuvuoren rakentamisen pohjaksi.

Kaiken sen tiedon perusteella, joka meillä ilmastonmuutoksesta etc. nyt on: Juuri näin! Tietenkin. Mutta missä menee Helsingin kaupunkisuunnittelu? Freiburgista löytyisi osviittaa!

Muistanpa itse vaikuttuneeni joskus joistakin metsäisistä pikaratikkaratkaisuista Göteborgin esikaupunkialueilla. Tällaisten ratkaisujen sijaan täällä Helsingissä halutaan metsän reunustamasta Koirasaarentiestä Laajasalossa rakentaa 32 metriä leveä bulevardi istutettuine puukujineen!! Haloo!!

(M.-T. K.)

* * *

Laajasalon ekorakentamisesta ja kaupunginsuunnittelun demokratiavajeesta

Voisivatko vihreät ja kaikki ekologisesti ajattelevat alkaa lobbata Laajasaloon kaavoitettavaa aluetta ekokaupunginosaksi Freiburgin Vauban-esikaupungin mukaisesti. Sinne on suunniteltu energiaplus-taloja ja kaupunginosa on autoton: autot on parkkeerattu talokortteleiden ulkopuolella sijaitseviin parkkitaloihin, jolloin pihakadut ovat autoista vapaat. - Mutta se, mikä on Saksassa helppoa on Suomessa vaikeaa!

Laajasalon alue on erittäin arvokas, koska luonto siellä on upeaa ja vaihtelevaa ja metsien puusto monipuolista. Koska Laajasalo on säilynyt suhteellisen väljänä, ja puistomaisena, on erittäin tärkeää että tuleva rakentaminen suunnitellaan ilmastodirektiivien mukaisesti ekologisesti alusta loppuun ja että asukkaiden viihtyvyys ja hyvä asuminen ovat pääasia arkkitehtuurissa sekä piha- ja ympäristösuunnittelussa. Nyt kun on päätetty kevytliikenteen sillan rakentamiseksi Kruunuvuoreen, on autottoman kaupunginosan toteuttaminen erittäin helppoa ja toivottavaa.

Toivon todellakin, että uudet tuulet alkavat puhaltaa Helsingissäkin, jossa tähän asti ollaan oltu suunnittelussa ja asenteissa jatkuvasti muita Euroopan kaupunkeja jäljessä parin vuosikymmenen verran. Helsingin hallintokulttuuri pitää helsinkiläisiä nöyryyttävästi alamaisina kuluttajina, eivät niinä kansalaisina, jotka ovat demokratian syy ja lähtökohta. Nyt olisi Helsingillä näytön paikka, ja Laajasalossa sekä Jätkäsaaressa olisi nyt mahdollisuus raikkaampiin, nykyajan vaatimusten mukaisiin asenteisiin, joka tarkoittaa todellisen demokratian toteutumista kansalaisvaikuttamisen kautta.

Helsingissähän suunnittelu jatkuu tälläkin hetkellä kuuntelematta ja kunnioittamatta asukkaiden ja kaupunkilaisten toiveita (muistamme oikein hyvin, miten kaupunkilaisten 41 000 nimeä makasiinien säilyttämiseksi eivät merkinneet mitään!); täällä toimitaan koko ajan vastoin demokratian perussääntöjä tsaarin ajan hengessä. Nyt on oikea aika alkaa vastustaa epädemokraattista suunnitteludoktriinia ja nostaa tämä kissa pöydälle: asukkaita on kuunneltava ja päätöksentekoon on päästävä mukaan!

Valoisin terveisin
Chrisse Candolin
chri [at] ccandolin.com

Reijolan aluesuunnitelma

Reijolan aluesuunnitelman luonnoksesta pidettiin yleisötilaisuus keskiviikkona Allergiatalolla. Työhön on liittynyt asukaskysely, joka on lähetetty 1000 asukkaalle Niemenmäessä, Ruskeasuolla, Pikku Huopalahdessa, Meilahdessa ja Laaksossa. Aluesuunnitelma on ohjeellinen Yleisten töiden lautakunnalle, priorisoiden alueen viheralueiden ja katujen kunnossapito-, käyttö- ja kehittämistarpeet.

Käyttäjäkyselyssä nousi selvästi esille muutamia viheralueita, joita asukkaat arvostavat ylitse muiden. Viheralueita arvotettiin useilla eri ulottuvuuksilla: luontoarvojen, historiallisten arvojen ja käytön osalta. Arvostetuimpia viheralueita Reijolan alueella ovat asukaskyselyn mukaan Lääkärinkadun alue, jota aluesuunnitelmassa kutsuttiin Tullinpuomin puistoksi sekä Pikku Huopalahden länsirannan puisto.

Luontoarvoja alueen puistoista eniten on edellämainituilla Tullinpuomin puistolla ja Pikku Huopalahden puistolla. Historiallisesti arvokkaimmiksi todettiin edellämainittujen lisäksi Ruskeasuon siirtolapuutarha. Eniten käytettyjä viheralueita ovat edellämainitun kolmen lisäksi Tilkanniitty.

Tullinpuomin puistosta todettiin, että sen metsät liittyvät Keskuspuistoon ja että se on lähipuisto, unohtaen kuitenkin sen, että sitä käyttävät lähiseudun asukkaiden lisäksi myös laajemmankin alueen ulkoilijat, joille se on – kuten aluesuunnittelija Kaisu Ilonen totesi – portti Keskuspuistoon. Alueen mtsä kuuluu hoitoluokitukseen C5, ja se todettiin arvometsäksi, jonka arvokas tervaleppäkorpi sijaitsee kuitenkin kaavamuutosalueella. Lisäksi Laakson sairaalan kalliot todettiin kasvillisuudeltaan erittäin rikkaiksi.

Suunnitteluinsinööri Toni Haapakosken mukaan alueen jatkosuunnittelussa lähdetään liikkeelle nykytilanteesta, jossa alue on puistona.

Aluesuunnitelmaa voi kommentoida osoitteessa http://feasy.net/hkihkr/1.

Reijolan aluesuunnitelmaa esitellään asukkaille

Asukastilaisuus 26.11.2008
REIJOLAN ALUESUUNNITELMAA ESITELLÄÄN ASUKKAILLE

Helsingin kaupungin rakennusvirasto laatii aluesuunnitelmaa Pikku Huopalahden, Ruskeasuon, Laakson ja Niemenmäen alueelle. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu osa Etelä-Haagaa sekä Paciuksenkadun pohjoispuolinen osa Meilahdesta. Suunnitelma ohjaa viheralueiden ja katujen hoitoa ja kunnostusta.

Aluesuunnitelman luonnos esitellään asukkaille keskiviikkona 26.11.2008 Allergiatalossa, Paciuksenkatu 19. Suunnitelmat ovat esillä kello 17.30 alkaen, ja esittely- ja keskustelutilaisuus alkaa kello 18.00.

Suunnitelmaluonnokseen voi tutustua myös 24. - 30.11.2008 rakennusviraston asiakaspalvelussa, Pohjoinen Makasiinikatu 9. Asiakaspalvelussa voi antaa suunnitelmaa koskevaa palautetta ja parannusehdotuksia.

Suunnittelua voi seurata ja kommentoida lisäksi verkossa. Linkki verkkopalveluun on osoitteessa www.hkr.hel.fi/suunnitelmat.

Suunnittelualuetta rajaavat Paciuksenkatu, Huopalahdentie, Vihdintie, Hakamäentie, Keskuspuisto, Nordenskiöldinkatu, Reijolankatu ja Stenbäckinkatu. Suunnitelma on nimetty Reijola-nimisen kaupungin hallinnollisen peruspiirin mukaan, joka taas on saanut nimensä Grejuksen (Reijolan) tilan nimestä.

LISÄTIEDOT:
aluesuunnittelija Kaisu Ilonen, katu- ja puisto-osasto, puh. (09) 310 38 638
metsäsuunnittelija Markus Holstein, katu- ja puisto-osasto, puh. (09) 310 64 829
suunnitteluinsinööri Toni Haapakoski, katu- ja puisto-osasto, puh. (09) 310 39 840

Keskuspuistosta löytyi Euroopan pienin kovakuoriainen

Helsingin sanomien verkkouutinen 19.11.2008

" Keskuspuistosta on löytynyt Euroopan pienin kovakuoriainen raidankääpäripsikkä (Baranowskiella ehnstromi).

Se on vain puoli millimetriä pitkä ja se asuu ainoastaan raidankäävän ((Phellinus conchatus) pilleissä. Suomessa raidankääpäripsikältä tunnetaan vain muutama esiintymä.

Raidankääpäripsikkä löytyi Keskuspuistosta Haagan korkeudelta Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen kovakuoriaisretkellä, jota vetivät yli-intendentti Jyrki Muona Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja Ilpo Mannerkoski Suomen ympäristökeskuksesta.

Laji löydettiin tieteelle uutena Ruotsista ja Suomesta 1990-luvulla.

Keskuspuiston eteläosissa on runsaasti suuria kääpäisiä raitoja, joten tämän erikoisen eliön kannalta se on varmasti tärkeä elinalue, Luonnontieteellisen museon tiedotteessa pohditaan.

Esimerkiksi Ruskeasuon hevoshaan kohdalla suuri määrä näitä kookkaita puita on kuitenkin kaadettu kevyen liikenteen väylän valaistuksen parantamiseksi, museon asiantuntijat harmittelevat. "

Sama uutinen löytyy HS:n nettisivuilta.

Aiheesta myös YLE:n ja MTV3:n sivuilla.

Katso myös kaupunkimetsäblogin aikaisempi postaus Keskuspuiston puiden hakkuista täältä.

Pohjois-Vuosaaren asemakaavaluonnos nähtävillä

Niinisaarentien pohjoispuolen uusi asemakaavaluonnos on nyt valmis ja nähtävillä.

Alueelle suunnitellaan pientalovaltaista asuntoaluetta n. 2 000 asukkaalle. Alue rajautuu Natura 2000 alueeseen ja sijaitsee Mustavuoren suojelualueen välittömässä läheisyydessä. Alueella on luonnonarvoja, mm. kalliomuodostelmia ja kosteikkoja, ja se toimii puskurina Mustavuoren lehtoalueelle. Rakentaminen tulee väistämättä vaikuttamaan sekä virkistys- että luontoarvoihin.

Kaavan valmistelijat ovat tavattavissa 26.11.2008, kello 10-18, Vuotalon aulassa, Mosaiikkitori 2.

Mielipiteet voi jättää 12.12. mennessä kaupunkisuunnitteluvirastoon (PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki, käyntiosoite Kansakoulunkatu 3).

Suunnittelumateriaali nähtävillä KSV:n sivulla netissä.

Laajasalon bulevardi ja muita hillittömyyksiä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 13.11.

Ohessa tietoa kaupunkisuunnittelulautakunnan tämänpäiväisestä kokouksesta, jossa käsitellään muun muassa hillitöntä ideaa 32 metrin levyisestä "bulevardimaisesta kokoojakadusta", jota suunnitellaan rakennettavan Koirasaarentielle Laajasaloon.

Ajatuksena on räjäyttää nykyiset metsäiset kallioalueet nevadaan ja rakentaa tilalle monikaistainen väylä, jonka keskelle istutettaisiin puukujia! Ekologista irrationalismia par excellence!

Puhumattakaan noista arvokkaaseen kaupunkimetsään suunnitelluista asuinkortteleista... Tai liikenneyhteyksien kannalta nurkkaan maalaillusta pelastusasemasta...

M.-T. K.

* * *

Ennakkotiedote: Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta to 13.11.2008

Uusia asuinkortteleita Laajasaloon

Laajasaloon Koirasaarentien molemmin puolin Reiherintien ja Henrik Borgströmin tien risteyksestä länteen on suunniteltu uusia asuinkortteleita. Asuinkorttelit on sovitettu vaihtelevaan ja kallioiseen maastoon sekä viereisiin 1970-luvulla rakennettuihin Laajasalon kortteleihin. Lisärakentamisella voidaan monipuolistaa alueen väestörakennetta ja talo- ja asuntotyyppitarjontaa. Alueelle on suunniteltu pääosin kerrostaloja, mutta myös pientaloja. Alueelle on suunniteltu noin 125 000 k-m² asuntoja, mikä tarkoittaa noin 2 500-3 000 uutta asukasta. Koirasaarentien pohjoispuolelle tulee päiväkoti ja pelastusasema, Gunillantien koulua on varauduttu laajentamaan. Kaava toteutetaan Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojektin osana. Kunnallistekniikan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2010 ja asuntorakentaminen vuonna 2011.

Asemakaavaluonnosta käsitellään Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa torstaina 13.11.

Lisätiedot: arkkitehti Elina Ahdeoja, p. 310 37059

Koirasaarentiestä bulevardimainen katu

Samassa kokouksessa käsitellään myös Koirasaarentien liikennesuunnitelmaa. Siinä Koirasaarentie on esitetty bulevardimaisena kokoojakatuna, jossa joukkoliikenne on sijoitettu kadun keskellä puuriveillä muusta ajoneuvoliikenteestä eroteltuna. Hopeakaivoksentien ja Reiherintien välinen katuosuus sisältää viisi uusien katujen ja nykyisten katujen jatkeiden liittymää, joista kaksi on kiertoliittymiä. Kadun molemmin puolin on eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä. Suunnitelmassa on varauduttu suoran joukkoliikenneyhteyden toteutumiseen keskustasta Laajasaloon raitiotienä.

Lisätiedot: diplomi-insinööri Hannakaisu Turunen, p. 310 37146

Koko esityslista löytyy Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilta osoitteesta www.hel.fi/ksv ja sieltä otsikon päätöksenteko alta.

Kokoustiedotus: viestintäpäällikkö Heikki Mäntymäki, p. 310 37368 tai 050 413 1729

Kruunuvuoren silta rakennetaan

"Asukkaat innoissaan uudesta Laajasalon sillasta", kertoo netti-Hesari. Kaupunginvaltuusto päätti eilen kokouksessaan, että kiistelty silta rakennetaan.

Aihe on herättänyt myös paljon keskustelua Hesarin sivulla.

Myös Turussa vaaditaan lisää demokratiaa: kansanäänestys toriparkista

Me allekirjoittaneet vaadimme, että turkulaisten mielipiteen selvittämiseksi Turun Kauppatorin alle suunnitellun pysäköintilaitoksen rakentamisesta järjestetään kuntalain (17.3.1995/365) 30. §:n mukainen neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys. Kauppatorin asemakaava on alistettava kansanäänestykseen riippumatta Turun kaupunginvaltuuston jo mahdollisesti asiassa tekemistä päätöksistä.


“Laaja kansanliike vaatii Turun toriparkista kunnallista kansanäänestystä. (…) Liikkeen tavoitteena on demokratian lisääminen Turussa, eli äänestys paljon puhuttaneesta aiheesta, jossa kansalaisia ei juuri ole kuunneltu.”


Lisää aiheesta:

Blog: Turun toriparkki

Asko Mäki: Miksi ei toriparkkia?

JukeBlogi: Käännetään ne katolleen

Åbo Underrättelser: Nu är motståndet organiserat
(www.abounderrattelser.fi/au/1845325.php)
Ett tiotal medborgarorganisationer kräver att Åboborna ska få säga sitt om torgparkeringen.

The Lancet: Viheralueet pienentävät köyhien ja rikkaiden välistä terveyskuilua

Pienikin vihreä tila kodin lähellä näyttää pienentävän rikkaiden ja köyhien välisiä terveyseroja, kahden skotlantilaisen yliopiston tutkijat sanovat. Tämän laajaan vertailuaineistoon perustuvan tutkimuksen on julkaissut arvostettu brittiläinen lääketieteen aikakausjulkaisu The Lancet.

Kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantaminen edellyttää vehreyden lisäämistä, tutkijat toteavat. Köyhyyteen ja sosiaaliseen huono-osaisuuteen liittyy eriarvoisuus terveydentilassa. Se heijastaa yleensä eroja elämäntavoissa, ruokatottumuksissa ja terveyspalvelujen saannissa. Köyhien asuma-alueilla ihmiset sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina. Tutkijat totesivat kuitenkin, että pienenkin puiston, metsän tai muun avoimen tilan lähellä asuminen pienensi terveyskuilua. Tutkimusaineistona olivat yli 366.000 ihmisen potilastiedot vuosilta 2001–2005.

Stressin lievittäjiä

Erityisen selvä merkitys luonnon läheisyydellä oli sydäntautien ja aivoinfarktien esiintymiselle. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan ilmeisesti viheralueiden stressiä vähentävästä ja liikkumiseen kannustavasta vaikutuksesta.

Tutkijat suosittelevat kaupunkisuunnittelijoille viheralueiden määrän lisäämistä niin, että ne ovat joka ainoan kaupunkilaisen saavutettavissa. Vehreys ei ainoastaan ”kaunista” asuinaluetta, vaan sillä näyttää olevan sellaista vaikutusta terveyseroihin, että kaavoittajien on suhtauduttava asiaan vakavasti.

Lähde: BBC News website, 7 November 2008: Green spaces 'reduce health gap'

Tutkimus The Lancet -lehdessä (Nov 2008, Volume 372, Number 9650): "Effect of exposure to natural environment on health inequalities: an observational population study".

Kirves on taas heilunut Keskuspuistossa

Seuraavan valokuvan ja tiedonannon on Kaupunkimetsä-blogiin lähettänyt Raimo Leppänen. Kuva on otettu 17.10.2008.

* * *

Kirves on taas heilunut Keskuspuistossa

Ruskeasuon hevoshaan tienoilla Laakson kentälle johtavan tien varressa on hakattu systemaattisesti kaikki puusto mukaanlukien isoja hyväkuntoisia koivuja ja tuomia ulkoilutien ja hevoshaan aidan väliltä, ja laajalta alueelta hevoshaassa ja kauempaakin.

Yritin kysellä Rakennusvirastosta, kenen päätöksellä puut on hakattu, mutta sieltä väitetään, että he olisivat hakanneet puut Liikuntaviraston pyynnöstä, joka taas kehottaa kysymään Rakennusvirastosta.

7.11.08 Raimo Leppänen

******
LISÄYS 10.11.08

Ollessamme Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retkellä viime lauantaina törmäsimme samaan tuhoon. Kyse on kuulemma valaistuksen muuttamisesta "turvallisuuden lisäämiseksi". Tätäkö ulkoilijat ja metsien käyttäjät haluavat? Näitäkö keinoja kaupunki todella käyttää parantaakseen turvallisuutta kaupungeissa? Todellako tämän uskotaan auttavan? On muistettava, että metsä, puut tai pusikot eivät itsessään ole syy turvattomuuden tunteeseen. Vaikka koko metsä ja kaikki pusikot valaistaisiin, ei pelko tästä maailmasta lopu.

Kaisa Hauru

Helsinkikanavalta asukasiltoja ja kaupunginvaltuuston kokouksia

Helsingin kaupunki on avannut uuden nettikanavan, josta voi seurata suorana ylipormestarin asukasiltoja ja kaupunginvaltuuston kokouksia. Helsinkikanavan ensimmäinen lähetys tuli Sipoosta, jossa ylipormestari Jussi Pajunen piti asukasillan Helsinkiin liitettävän alueen asukkaille.

Helsinkikanava löytyy osoitteesta www.helsinkikanava.fi

Herttoniemen kartanon alueella kaadetaan puita

Rakennusviraston tiedote (4.11.2008)

VANHOJA PUITA POISTETAAN HERTTONIEMEN KARTANOPUISTOSTA

Herttoniemen kartanopuistossa tehdään tällä viikolla (5.11. alkaen) puuston hoitotöitä. Kartanorakennukselta Johan Sederholmin tielle johtavan puistokäytävän varrelta poistetaan huonokuntoisia kuusia. Kuusikujanteesta on sen uudistamisen vuoksi jo aiemmin poistettu ikääntyneitä puita.

Kartanopuiston metsäisemmissä osissa tehdään myös puuston karsintaa. Osa poistettavista puista on kärsinyt muutaman vuoden takaisesta kuivuudesta. Jotkut kaatotuomion saaneet puut ovat hakemassa elintilaa epäsuotuisista kasvupaikoista, kuten komeiden mäntyjen alta tai syreenipensaikoista. Myös maisemia tukkivia pihlajikkoja perataan työn yhteydessä.

Poistettavien puiden tilalle istutetaan lähivuosina uusia puuyksilöitä. Työt kestävät parisen viikkoa ja asialla on rakennusviraston oma luonnonhoitoyksikkö.

Lisätietoja:
Päivi Apajalahti, puistovastaava, rakennusvirasto,
puh. 050 559 2554

Tiedote löytyy myös täältä.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava pöydälle

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto tiedottaa: Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus jätettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 30.10. pöydälle. Tiedote asiasta tässä. Ja tässä kokouksen esityslista.

Helsinki-info (5/08): Yleistä kävelyturvallisuutta metsissä parannetaan

Uudessa Helsinki-info -lehdessä (5/2008) informoidaan kaupunkilaisia vanhojen puiden aiheuttamasta yleisen turvallisuuden vaarantumisesta. Rakennusviraston iskupartiot taistelevat tätä turvattomuutta vastaan.

Metsässä liikkujia kehotetaan varovaisuuteen myös seuraavassa uutisessa:

Kuntavaalit on käyty, yhteistyö kaupunkimetsien puolesta alkakoon!

Kunnallisvaalit on nyt käyty. Helsingin valtuustoon valittiin 85 edustajaa, joista 31 vastasi kuntavaalikyselyymme (36,5 %). Yli kaksi kolmannesta vastanneista kannatti kaikkia kyselyssämme esiinnostettuja tavoitteita, ja ylipäätään vain muutama epäili kaupunkimetsien suojelun nostamista keskeiseksi kaupunkikysymykseksi.

Kiitämme vastauksista ja toivomme, että yhteistyö valtuutettujen ja kaupunkimetsäliikkeen kanssa sujuu tulevalla valtuustokaudella hyvin. Varsin lupaavalta ainakin näyttää! Kaikissa puolueissa Vihreitä lukuunottamatta vastausaktiivisuus oli valittujen kohdalla korkeampi kuin kaikkien ehdokkaina olleiden vastausaktiivisuus.

Valtuustopaikoissa Vihreät ja Perussuomalaiset olivat suurimmat voittajat, SDP suurin häviäjä. Puolueista suhteellisesti eniten äänimääräänsä lisäsivät edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna Perussuomalaiset ja SKP, vaikka kannatuksen tuplaantuminen ei SKP:lle lisäpaikkaa tuonutkaan.

Ks. kaupunkimetsäliikkeen kuntavaaliblogi.

"Kunnissa tulisi pohtia viheralueiden käyttöä" (HS 25.10.)

Maa- ja metsätieteiden yo. Matti Ikonen kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidesivulla (25.10.2008) kaupunkimetsien merkityksestä.

Ekosysteemit eivät pysty sopeutumaan eivätkä säily toimivina, mikäli luonnon monimuotoisuuden häviämistä ei saada pysäytettyä. [--] Nimenomaan kunnallisessa ilmastopolitiikassa tulisi huomata toimintojen keskittämisen ja liikenteen minimoinnin ohella se, mitä viheralueilla tehdään.

Ikonen toteaa, että kaupunkimetsissä on sellaisia arvokkaita luonnonmetsien piirteitä, joita ei enää Suomen tehometsämailta (tai "puupelloilta", kuten talousmetsiämme myös nimitetään) löydy. Siten kaupunkimetsiin eivät myöskään sovi tehometsätalouden hoitomallit.

Helsingin kuntavaaliehdokkaat valmiita puolustamaan kaupunkimetsiä

TIEDOTE 23.10.2008

Helsingin kuntavaaliehdokkaat valmiita puolustamaan kaupunkimetsiä

Noin kolmannes Helsingin liki tuhannesta kunnallisvaaliehdokkaasta vastasi kaupunkimetsäliikkeen järjestämään kuntavaalikyselyyn. Ylivoimainen enemmistö kyselyyn vastanneista ehdokkaista on kaupunkimetsien puolustamisen kannalla.

Kyselyssä tiedusteltiin ehdokkaiden kantaa Helsingin kaupunkimetsien suojeluun, kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitteeseen sekä lähidemokratian vahvistamiseen. Vastaukset on julkaistu internetissä osoitteessa http://kuntavaalit.blogspot.com/.

Eniten vastauksia saatiin Vihreiltä, 49 kappaletta, joka on 38,6 % ehdokkaista. Ehdokasmääriin suhteutettuna ylivoimaisesti aktiivisimpia olivat kuitenkin SKP:n ympärille kerätyn Helsinki-listojen ehdokkaat. Heistä peräti puolet vastasi kyselyyn (66 ehdokkaasta 32), ja lisäksi vastauksissa oltiin vahvasti kaupunkimetsien suojelun kannalla.

Vastausaktiivisuus näyttäisi heijastelevan sitä, kuinka tärkeinä kyselyssä nostettuja asioita puolueessa pidetään. Suuremmista puolueista heikoin vastausprosentti oli Kokoomuksella, 22,0 %, joskin vahvaa metsien suojeluhalukkuutta löytyi myös muutamalta tämän puolueen ehdokkaalta.

Kolmestasadasta vastanneesta ehdokkaasta suurin osa oli kaupunkimetsäliikkeen kansanäänestysaloitteen kannalla. Myös lähidemokratian vahvistamista kannatettiin laajalti, yli puoluerajojen.

Epäilyksiäkin lähidemokratian laajentamisesta esitettiin, eniten Kokoomuksen, Keskustan ja Kristillisdemokraattien ehdokkaiden piirissä. Tällöin nähtiin usein, että riittävä demokratia toteutuu kuntavaaleissa äänestämällä.

Vastaukset puolueittain vastausprosentteineen löytyvät kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikyselyn etusivulta, osoitteesta http://kuntavaalit.blogspot.com/.

Kaupunkimetsäliikkeen internetsivut:
http://www.kaupunkimetsaliike.info/
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/

Lisätiedot:
Martti-Tapio Kuuskoski, martti.kuuskoski (at) helsinki.fi, puh. (040) 001 24 24
Siboné Oroza, sibone.oroza (at) helsinki.fi, puh. (045) 132 69 59

Kaupunkimetsäliikkeen kuntavaalikysely

Kaupunkimetsäliikkeen Helsingin kunnallisvaaliehdokkaille lähettämään vaalikyselyyn on vastannut noin kolmannes ehdokkaista. Kysymykset ja vastaukset löytyvät vaaliblogista osoitteesta http://kuntavaalit.blogspot.com.

Allaolevista linkeistä pääset vaaliblogiin katsomaan ehdokaslistoja puolueittain - kyselyyn vastanneiden kohdalla on aina linkki ehdokkaan omiin vastauksiin. Puolueet on järjestetty prosentuaalisen vastausaktiivisuuden perusteella. Suluissa näkyy vastanneiden määrä suhteessa puolueen ehdokasmäärään sekä vastausprosentti.

Helsinki-listat (32/66 ; 48,5 %)
Köyhien asialla (5/12 ; 41,7 %)
Kommunistinen Työväenpuolue (2/5 ; 40,0 %)
Vihreä liitto (49/127; 38,6 %)
Suomen Keskusta (40/113 ; 35,4 %)
Vasemmistoliitto 42/127; 33,1 %)
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (37/127 ; 29,1 %)
Suomen Senioripuolue (2/7 ; 28,6 %)
Suomen Työväenpuolue (7/25 ; 28,0 %)
Ruotsalainen kansanpuolue (23/92 ; 25,0 %)
Kansallinen Kokoomus (28/127 ; 22,0 %)
Perussuomalaiset (12/64 ; 18,8 %)
Suomen Kristillisdemokraatit (12/65 ; 18,5 %)
Itsenäisyyspuolue (2/14 ; 14,3 %)

"Kruunuvuorenselän sillasta päätetään nyt" (HS 19.10)

Sunnuntain Hesarin (19.10.2008) mielipidesivulla Markku Jutila kirjoittaa Kruunuvuorenselän siltahankkeesta: näyttää siltä, että tuskin kenelläkään on tietoa siitä, missä nyt mennään, vaikka asia on tulossa jo nykyisen valtuuston päätettäväksi. "Edes Museovirasto ei tiedä, että siltaa ollaan rakentamassa", Jutila kirjoittaa.

"Nyt päätetään tärkeiden viheralueiden kohtalosta" (HU 19.10.)

Helsingin Uutiset -lehdessä on "Vaaliareena"-niminen palsta, jossa julkaistaan kunnallisvaaliehdokkaiden mielipiteitä. Tämä Mari Puoskarin mielipide kiinnostaa meitä erityisesti: aiheena Helsingin viheralueiden kohtelu valtuustossa - Keskuspuisto, Mustavuori, Kruunuvuorenranta, Myllypuro, Kivinokka, Vartiosaari...

Täältä Kuntavaalit 2008 -blogista voi katsoa, kuinka kirjoittaja kaupunkimetsäkyselyymme vastasi: Mari Puoskari (Vihr.).

* * *

LISÄYS 27.10.: Eija Loukoila (Vas.) täsmensi Helsingin Uutisten vaaliareenakirjoituksessa 24.10.2008 kuinka Mustavuoren asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltiin.

Låt Centralparken vara i fred

Artikeln är utgiven i HBL den 6. oktober, 2008.