Tankomäen alueen asemakaavaluonnos esillä

Aineisto on kokonaisuudessaan nähtävissä kaupunkisuunnitteluviraston sivuilla: http://www.hel.fi/ksv osiossa "Nähtävänä nyt". "Tankovainioon suunnitellaan kaupunkimaisen tiivis pientalovaltainen asuinalue noin 600 asukkaalle ja parannetaan virkistysalueiden käyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on luonto- ja kulttuurimaisema - arvojen säilyminen ja ominaispiirteiden vahvistaminen." "Mielipiteet suunnitteluperiaatteista ja alustavasta suunnitelmasta pyydetään toimittamaan viimeistään 14.6.2010 kirjallisesti osoitteeseen kaupunkisuunnitteluvirasto, kirjaamo, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki, (käyntiosoite: Kansakoulukatu 3), faksilla 310 37378, sähköpostilla kaupunkisuunnittelu(a)hel.fi tai suullisesti kaavan valmistelijalle. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus ja osallisilta kaavaluonnoksesta saatu palaute kaupunkisuunnittelulautakunnalle lokakuussa 2010."

Vaikka luonnos säilyttää Tankovainiontien ympäristön vanhan maiseman jotenkuten, niin itse Tankomäen hieno metsä- ja niittyalue jää ehdotuksessa asuinalueen alle ja tuhoutuu täysin.

Teksti ja kuva: Matti Lipponen

Osallistu keskusteluun metsänhoidon menetelmistä 24.5.-24.6.

Osallistu keskusteluun metsänhoidon menetelmistä 24.5.-24.6.!
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.6.2010

Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää kansalaiskeskustelun metsänhoidon linjauksista Suomessa. Hanke toteutetaan verkkokeskusteluna aikavälillä 24.5. − 24.6. Keskustelu tapahtuu valtionhallinnon Ota kantaa -verkkosivustolla. Ministeriön verkkosivuille MMM-verkkokeskustelu metsien hodoista on koottu materiaalia keskustelun tueksi.

Kansalaiskeskustelun tavoitteena on saada tietoa ja uusia näkökulmia metsäpoliittiseen päätöksentekoon tulevaisuuden metsänhoidon menetelmistä. Tarkoituksena on kuulla kansalaisten näkemyksiä muun muassa siitä, mihin metsiä tulisi käyttää. Samassa yhteydessä pohditaan miten metsiä tulisi käsitellä tulevaisuuden tarpeiden tyydyttämiseksi. Riittävätkö nykyiset metsänhoitomenetelmät vai tarvitaanko vaihtoehtoisia menetelmiä vanhojen rinnalle?

Tarve entistä laajempaan kansalaisten kuulemiseen havaittiin metsälakiuudistustyön yhteydessä kesällä 2009. Vuoden 2010 aikana maa- ja metsätalousministeriö käy laajapohjaista keskustelua metsänhoidon linjoista Suomessa. Kansalaiskeskusteluhankkeen tavoitteena on saada mahdollisimman monen kansalaisen, metsänomistaja, metsien hyödyntäjän, asiantuntijan ja poliitikon näkemykset kuuluviin. Avoimen keskustelun toivotaan synnyttävän tuoreita näkökulmia metsänhoidon linjausten jatkokehitystä varten.

Keskustelun tuloksia voidaan hyödyntää Kansallisen metsäohjelman tarkistamisessa, metsälain uudistamisprosessissa sekä Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten päivittämisessä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
suunnittelija Anniina Kostilainen, puh. (09) 1605 2393 tai 040 351 9091
apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, puh. (09) 160 53353 tai 040 752 3271

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Tiedote 18.5.2010

Kaupunkimaiset hiljaiset alueet ovat tärkeitä helsinkiläisille

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa on valmistunut selvitys Helsingin hiljaisia alueita käsitelleen asukaskyselyn tuloksista. Helsinkiläisten mielestä kaupunkiin kuuluu myös suhteellisen hiljaisia alueita. Niiden olemassaolo ja saavutettavuus on erittäin tärkeää. Hiljaisia alueita vastaajat löysivät etenkin suurehkoilta alueilta, hyvin tunnetuista metsistä, puistoista, rannoilta ja saarista.

Asukkailta kysyttiin hiljaisista alueista
Selvityksessä käsiteltiin asukaskyselyaineistoa, jossa tiedusteltiin helsinkiläisten kokemuksia asuinympäristön melusta, meluntorjunnasta ja Helsingissä sijaitsevista hiljaisista alueista. Kysely toteutettiintalvella 2007–2008 meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä posti- ja Internet-kyselynä. Vastauksia saatiin yhteensänoin 2 100. Vastaajia pyydettiin nimeämään paikkoja, joiden hiljaisuudella tai äänimaiseman rauhallisuudella on heille erityistä merkitystä.

Hiljaisuutta pidetään tärkeänä
Selvityksen mukaan helsinkiläiset pitävät hiljaisten alueiden olemassaoloa kaupungissa hyvin tärkeänä. Kaikkiaan 64 prosenttia vastaajista arvioi hiljaisten alueiden tärkeydeksi 8–10 asteikolla 1–10.

Vastaajista 69 prosenttia oli sitä mieltä, että Helsingistä löytyy hiljaisia tai äänimaisemaltaan rauhallisia paikkoja. Suurin osa oli nimennyt itselleen erityisen tärkeän paikan. Myös sanallisia kuvauksia alueista, niiden miellyttävistä ja ei-toivottavista äänistä ja muista arvoista esitettiin runsaasti.

Mainitut hiljaiset paikat keskittyivät suurehkoille alueille, hyvin tunnettuihin metsiin, puistoihin ja rantoihin sekä saariin. Keskuspuisto Laaksosta Haltialaan oli vastausten määrän mukaan tarkasteltuna selvä ykkönen. Seurasaari, Viikin-Vanhankaupunginlahden kokonaisuus sekä Vuosaaren metsä- ja ranta-alueet, Mustavuori, Uutelaja Kallahti, saivat myös runsaasti mainintoja. Erityinen hiljainen keidas on lähes liikenteetön Suomenlinna. Vantaanjoen varsi oli tärkeä hiljainen reitti kaupungin keskellä. Tärkeitä ovat myös pienet rauhallisuudet taskut sekä pienemmät esikaupunkivyöhykkeen suhteellisen hiljaiset viheralueet, jotka ovat saavutettavissa ilman henkilöautoa.

Ranta-alueet ja kaupungin ulkoilusaaret ovat erityisen tärkeitä alueita erityisesti tiiviisti rakennetussa kantakaupungissa. Myös Töölönlahti ympäristöineen mainitaan varsin usein hiljaisena alueena,vaikka puistoalue tosiasiassa onkin arkipäivinä varsin meluinen. Keskuspuiston laajat viheralueet ovat Pohjois-Helsingin tärkeimpiä hiljaisuuden alueita. Itä-Helsingissä omassa luokassaan olivat Vuosaaren alueen suurimmat rakentamattomat viheralueet.

Suhteellisen hiljaisen alueen kokemiseen ja arvostukseen vaikuttavat melutason lisäksi myös muut tekijät kuten alueen suuruus ja yhtenäisyys, sen saavutettavuus ja helppo pääsy. Vastauksissa kuvattiin paljon myös muita kuin äänimaisemaan liittyviä arvoja. Erityisen tärkeitä ominaisuuksia yhdessä suhteellisen hiljaisuuden kanssa olivat luontoarvot – luonnossa liikkumisen ja luonnonhavainnoinnin mahdollisuudet, luonnon monimuotoisuus – ja kulttuurimaiseman arvot.

Kyselyn tulosten perusteella äänimaisema koetaan erittäin merkityksellisenä osana virkistysalueiden laatua. Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelman tavoite turvata kaupunkimaisten hiljaisten alueiden säilyminen ja alhaiset melutasot virkistysalueilla on kaupunkilaisille hyvin tärkeä.

Lisätietoja: ympäristötarkastaja Anu Haahla, puh. (09) 310 28916, anu.haahla@hel.fi Lähde: Jani Päivänen ja Paula Leppänen: Helsingin hiljaiset alueet -asukaskyselyn tuloksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksenjulkaisuja 5/2010.

Monimuotoisuus Helsingissä 2010 –seminaari 11.5.2010 klo 15-18

T e r v e t u l o a

Monimuotoisuus Helsingissä 2010 –seminaariin

11.5.2010 klo 15-18

Kaupunkisuunnitteluviraston yleisötilaan Laituriin
(Vanha Linja-autoasema Narinkkatorin laidalla)

Ohjelma
klo 15.00 Avaussanat: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko

klo 15.10 Luonnon tila Helsingissä: historiaa, nykypäivää ja tulevaisuuden näkymiä: ympäristöekologi Kaarina Heikkonen, Helsingin ympäristökeskus

klo 15.40 Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus: suunnitteluasiantuntija Satu Tegel, Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto

klo 16.10 Kahvitauko

klo 16.30 Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen monitieteisenä haasteena: tutkija Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin yliopisto

klo 17.00 Monimuotoisuuden tukeminen maisemasuunnittelun keinoin: maisemaarkkitehti
Eeva Eitsi, FCG Finnish Consulting Group Oy

klo 17.30 Avoin loppukeskustelu: mitä voimme tehdä monimuotoisuuden turvaamiseksi pääkaupungissa. Keskustelun vetää Kati Vierikko.

klo 17.55 Seminaari päättyy

Seminaari on osa Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n (Helsy) 40. juhlavuoden sekä YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuoden (UN International Year of Biodiversity) paikallistason ohjelmaa. Vapaa pääsy!

Luonnonhoidon ohjausryhmä asetettu

Ylipormestari asetti keskiviikkona 7.4. päätösluettelossaan luonnonhoidon työryhmän, joka sisältyi kaupunginhallituksen päätökseen kaupungin luonnonhoidonlinjauksesta.

Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin osastopäällikkö Raimo K.Saarinen rakennusvirastosta, luonnonhoidon suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen rakennusvirastosta, yksikön johtaja Jouko Laakso rakentamispalvelusta eli Starasta, projektipäällikkö Hannu Airola liikuntavirastosta ja kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen ympäristökeskuksesta.

Kaupungin edustuksen lisäksi työryhmään kutsuttiin yliopistonlehtori Markus Holopainen Helsingin yliopistosta, metsätalousinsinööri Jyri Mikkola Suomen Luonnonsuojeluliitosta, Sirkku Manninen Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ry:stä sekä Keijo Savola Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringasta.

The Bitsa forest park: the air and life of Moscow

The agenda of the Urban Forest Movement is not only to preserve any urban forest in Helsinki, as the issue is common to all urban forests, not only in Finland but indeed of global importance. This is confirmed by the words of a Russian urban forest preservation activist, legitimizing his agenda for participation in preserving the Bitsa forest park in Moscow, Russia:

“This park is our air, our life. All Moscow depends on this air… for the majority of local inhabitants this is a unique health resort. Other resorts are usually inaccessible, therefore Bitsa is the main place for relaxation and healthy activity. The logging of this forest park would change the whole environment in the southern part of Moscow. The population would be deprived of clean air, and finally it would have a great effect on the health of up to 500 000 people who live here. Here we can do something to protect ourselves. It is impossible to destroy such a beauty as this forest park. The care and need to preserve the wood, the understanding that it was necessary for many people led me to this group. The pleasure of taking part in social activity is very important too. The leading group was formed of such people. Besides this, you have the moral satisfaction, when you see the results of your work. For me the most rewarding part of my activity is the thought that it will result in a better ecological situation for me, my children and my grandchildren to enjoy. This is why I became an elected representative, to help people in my constituency. My life is difficult but I feel a moral satisfaction. For me it is very important – to help people (Perepjolki, Lev and Figatner, Yuri 1997, 219-220)”

(source: Perepjolkin, Lev and Figatner, Yuri: Environmental movements in Moscow. In Environmental and Housing Movements. Grassroots Experience in Hungary, Russia and Estonia (1997). Edited by Katy Láng-Pickvance, Nick Manning and Chris Pickvance. Avebury, pp. 198-254)

Helsingin hallinto-oikeuden päätös Kruunuvuorenrannasta

Merkitseekö tämä päätös Kruunuvuorenlammen ja sitä ympäröivän luonnon tuhoa?

LISÄYS, 19.3.:

"Koirasaarentien kalliota ei säilytetä" (Vartti 17.3.2010)

Taisipa olla 32 metriä leveä tuo suunniteltu bulevardi, joka metsäkallion paikalle rakennetaan. Ja bulevardin keskelle istutetaan myös puita.

Hieman samanlaista on siis tulossa kuin Aleksis Kiven kadulla! Sinne metsän siimekseen. Tai mitäpä metsää siellä kohta enää on.

Keulapuisto - kuinka käy komeiden kuusten?

Raivoa Keulapuiston kohtalosta

Kuinka mahtaa käydä esimerkiksi näiden suurten kuusten

ennen kuin urakoitsijalla tulee "valmista"?

Kaipa niistä joku pöpö löytyy kuntoarvioinnissa,

jotta ne saadaan pois tieltä?

Tästä kaadettujen koivujen paikalle rakennetaan luonnonnurmi

Sipoonkorven kansallispuisto - nettiadressi

Sipoonkorven kansallispuisto on liian tärkeä asia maaksi jyrättäväksi. Laitoin nettiin adressin: http://www.adressit.com/sipoonkorvenkansallispuisto

Toivotaan että tietoisuus tätäkin kautta leviää. Ja aivot tulevaisuden arvoon ankkuroituvat.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Tynkkynen

"Saatanan fasistit - tuokaa meidän metsä takaisin"

Keulapuistossa on "hoideltu" metsää. Kuten kuva kertoo, rakennusviraston toimet ovat herättäneet raivoa paikallisissa ihmisissä.

Pohjoismainen lähimetsäsivusto

"Pohjoismaiden metsissä on meneillään monia kiinnostavia hankkeita, joista on iloa koko kansalle. Eri toimenpiteet on koottu uudelle sivustolle eräänlaiseksi inspiraatioluetteloksi, jossa kuvaillaan, miten voidaan menestyksekkäästi luoda paikallista lisäarvoa ja varmistaa, että lähimetsistä on paikallisyhteisölle mahdollisimman suuri ilo."

Lue täältä lisää: http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/hyviae-uutisia-pohjoismaiden-metsistae

Sivuston osoite (Suomen osuus englanniksi): http://www.skovenslokalevaerdier.dk/Default.aspx

VILLI TILA JA JOUTOMAA

Keskustelutilaisuus keskiviikkona 10.3. klo 17 VALOKUVAGALLERIA HIPPOLYTE Kalevankatu 18 b

Valokuvataiteilija Sanni Sepon kanssa luovan kaupunkitilan merkityksestä keskustelemassa kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluoto sekä akatemiatutkija Hille Koskela.

Valokuvanäyttely Sanni Seppo
PALSTA 5.-28.3.2010

Eri puolilla pääkaupunkiseutua on 70 palsta-aluetta ja niissä yhteensä satoja viljelypalstoja, joita kaupunkilaiset voivat vuokrata erilaisilta yhdistyksiltä käyttöönsä. Sanni Seppo on kuvannut viljelypalstoja vuodesta 2004 ja samalla haastatellut viljelijöitä. Sepolla itsellään on ollut oma viljelypalsta Helsingissä 20 vuoden ajan.

"Kaupunkimetsurina haluan pitää Helsingistä hyvää huolta" (HS 16.2.2010)

Kaupunkimetsurin puheenvuoro:

Sipoonkorpi kansallispuistoksi -seminaari 24.2.

SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTO – NYT!

keskiviikkona 24.2.2010 klo 16–18

Eduskunnan Pikku Parlamentin auditorio

Klo 16.00
Seminaarin avaus
kansanedustaja Erkki Pulliainen, Ympäristö- ja luontoryhmän puheenjohtaja

16.10
Selvitys Sipoonkorven kansallispuiston alueesta
suojelubiologi Antti Below, Metsähallitus

16.20
Kaavoitustilanne
kaavoituspäällikkö Oskari Orenius, Itä-Uudenmaan liitto
johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

16.35
Missä tulevat kulkemaan Sipoonkorven kansallispuiston rajat?
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä
Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki
Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma

16.55
Ympäristöjärjestöjen puheenvuorot
ympäristönsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto,
Birdlife, Naturmiljö, Pro Sipoonkorpi

17.05
Partiolaisten puheenvuoro
toiminnanjohtaja Seppo Tulkki, Pääkaupungin partiolaiset

17.15
Maanomistajien puheenvuoro
Puheenjohtaja Henrik Lindström, Samarbete i Sibbo Storskog –hanke

17.25
Kansanedustajien puheenvuorot
kansanedustaja Pertti Salolainen
kansanedustaja Jacob Söderman
kansanedustaja Pentti Tiusanen
Kansanedustaja Timo Juurikkala

Klo 17.50
Keskustelu ja seminaarin päätös
Ilmoittautumiset viimeistään 19.2.2010 sähköpostitse: tuula.nystrom(at)eduskunta.fi

Tervetuloa!

"Helsinki vähentää aukkohakkuita" (9.2.2010)

Jonkinlaisena juhlan aiheena tätäkin on pidettävä:

Pro Meri-Rastila -blogi avattu!

Juuri avattu Pro Meri-Rastila -blogi löytyy osoitteesta:
http://promerirastila.blogspot.com/

"Helsinki lopettaa hakkuut lintujen pesimäaikana" (HS 1.2.2010)

Pirkkolan "metsänhoitoa" keväältä 2008.

Helsinki lopettaa hakkuut lintujen pesimäaikana

Ehdotuksen mukaan avohakkuita vältetään virkistysmetsissä. Raskaiden koneiden sijaan töissä hyörii enemmän miehiä.

Samuli Laita

HELSINGIN SANOMAT

Helsingin kaupunki lopettaa metsiensä hakkuut lintujen pesimäaikana, jos kaupunginhallitus päättää tänään maanantaina hyväksyä kaupungin luonnonmukaisten viheralueiden uudet hoitoperiaatteet.

Helsingin tapaa hoitaa metsiään on viime vuosina kritisoitu. Viime kesänä kohistiin töiden aiheuttaneen harmaahaikaroiden pesinnälle haittaa. Keväällä 2008 puolestaan herttoniemeläiset ihmettelivät metsäkoneen tuhoja hyppyrimäen tietämillä.

"Kieltämättä vahinkoja on tapahtunut", myöntää metsien hoidosta vastaavan katu- ja puisto-osaston päällikkö Raimo K. Saarinen rakennusvirastosta.

"Kyseessä on aito muutos, sillä juuri keväisin on tehty ne työt, jotka ovat herättäneet keskustelua", sanoo apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr).

Moottorisahojen pärinän hiljeneminen huhtikuulta heinäkuun loppuun aiheuttaa päänvaivaa rakennusvirastossa, joka teettää metsä- sekä muut luonnonhoitotyöt.

"Metsureille pitää järjestää muuta järkevää työtä", Saarinen pohtii. "Jotain sähkölinjojen alustojen raivauksia."

Työt muuttuvat muullakin tapaa, sillä uuden linjauksen mukaan kaupunkimetsissä ei tehdä enää avohakkuita. Vain "pienialaiset aukkohakkuut", enintään vajaan hehtaarin kokoiset, ovat sallittuja.

Saarinen toteaa, että "sankassa metsässä hehtaari on toki iso alue", mutta muistuttaa että pääosa hakkuista on vesakkojen raivauksia. Suuria avohakkuita kaupunki on tehnyt viime vuosina vähän.

Käytännössä kevyemmät hakkuut tarkoittavat, että metsissä jyrisee entistä vähemmän raskaita koneita.

"Miestyötä käytetään enemmän, saadaan työllistetyksi porukkaa", Saarinen uumoilee. "Ennen periaatteet olivat enemmän talousmetsän näkökulmasta tehtyjä."

Haastetta riittää, sillä Helsingin metsät vanhenevat kovaa vauhtia. Jos metsien uudistamiseen ei ryhdytä, luontainen kuoleminen vähentää merkittävästi puuston määrää seuraavien 20 vuoden aikana.

Kaupunki on valmistellut metsänhoidon uusia linjauksia jo vuodesta 2005, mutta päätöksiä ei ole tehty.

Suurin ongelma on ollut se, että linjaukset ovat olleet ristiriidassa samaan aikaan valmistellun toisen ohjelmaan kanssa, jolla pyritään turvaamaan Helsingin luonnon monimuotoisuus.

Kiistaa on ollut muun muassa tavasta, jolla metsien monimuotoisuuden kehittymistä tuetaan.

Nyt esillä olevan ehdotuksen mukaan monimuotoisia metsiä vaalitaan kaikkialla. Välillä esillä oli erityisten "monimuotoisuusalueiden" perustaminen.

Kaupungin luonnonhoitoa seuraa jatkossa Saurin ehdotuksen mukaan työryhmä, jossa on mukana virastojen edustajia, luonnonsuojelijoita ja tieteellisiä asiantuntijoita.

Ohjelmien yhteensovittamista vaatineille vihreille ohjelmien mahdollinen hyväksyminen on mieluinen käänne.

"Tämä on huolestuttanut kaupunkilaisia jo pitkään ja olisi loistavaa saada edistykselliset linjaukset voimaan", kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Mari Puoskari (vihr) sanoo toiveikkaasti.

"Kaupungin pitäisi lopettaa metsätaloudelliset hakkuut"

Luontoliiton Matti Ikosen mielestä hakkuut tyhjentävät kaupunkilaisten rahapusseja ja tuhoavat lintujen pesinnän.

Sami Takala HS
TOUKO HUJANEN HS

Luontoliiton metsäryhmän jäsen Matti Ikonen vastustaa perusteetta tehtäviä hakkuita Helsingissä. Kaupunki oli aikeissa aloittaa raivokkaat hakkuut Ikosen lähimetsässä.

Luontoliiton metsäryhmän jäsenen Matti Ikosen mielestä Helsingin kaupungin pitäisi lopettaa hakkuut kokonaan.

"Metsätaloudellisia hakkuita ei pitäisi tehdä ainakaan puistoalueille eikä oikeastaan muutenkaan kaupungin metsissä", Ikonen sanoo.

Ikosen mukaan hakkuita pitäisi tehdä vain silloin, kun puu uhkaa kaatua esimerkiksi ulkoilureitille tai sähkölinjalle. Niin toimitaan Vantaalla.

"Ne voisi jättää maahan lahoamaan, ja reittien varret voisi pitää sellaisina, etteivät ne ihan pöheköidy. Lahopuukin kuuluu luontoon", Ikonen sanoo.

"Suurin osa puistoalueista on ihan tavallista suomalaista metsää, jonka monimuotoisuutta tulee vaalia. Jokin Espa on ihan eri asia. Siellä ei mitään luontoarvoja pääse syntymään."

Ikonen ei ymmärrä, miksi Helsinki on niin innokas kaatamaan puita, koska hakkuut eivät ole kaupungille mikään kultakaivos.

"Ymmärrän hyvin sen, että yksityinen metsänomistaja tekee hakkuita, koska tarvitsee rahaa, mutta kaupungilla toiminta vain kuluttaa monta miljoonaa euroa", Ikonen arvostelee.

"Kulut tällaisessa toiminnassa, jossa metsuri kaataa ja pätkii käsityönä jonkin raidan tai lepän, ovat huikeat ja hyödyt aika pienet."

Hakkuut eivät tee hyvää linnuillekaan.

"Kun tullaan hakkaamaan lintujen pesimäaikana, emo pakenee pesältä ja munat jäähtyvät ja poikaset kuolevat. Se tuhoaa pesinnän."

Lehtipuustoa hakattaessa linnuilta katoaa Ikosen mukaan myös ruoka, kun muun muassa hyönteisiä on tarjolla entistä vähemmän.


* * *

LISÄYS (M.-T. K.): HS:n uutinen skannattuna, ja sitä seurannut jatkokeskustelu lehdessä.

Helsingin luonto-videoita ja keskustelua tänään Lasipalatsilla

Tänään klo 16 eteenpäin Lasipalatsi, Simonkatu
(Forumia vastapäätä, Uusi Akkuna galleria)
Helsingin luonto - videoita ja keskustelua
N. klo 19. Lauluja Puille ja Kukille
klo 20. OSUUSKASSA YHTYE

Tuo videoita mukanasi jos jotain aiheseeen liittyvää!

Talvinen kaupunkimetsä

Kuvat: Tuuli Luukas

Kaupunkimetsäliike siirtyy Facebook-aikaan

Kaupunkimetsäliikkeelle on nyt perustettu oma Facebook-ryhmä, jonne toivotaan aktiivisia osallistujia jakamaan tietojaan, kokemuksiaan, tarinoitaan ja kuviaan kaupunkimetsistä. Ryhmän perustamisella on tarkoitus laajentaa joukkojamme, mutta vanhat kaupunkimetsäaktiivit ovat enemmän kuin tervetulleita liittymään nyt Facebookiin!

Metsän jouluhiljentyminen Laaksossa 21.12. klo 17-18

Metsän joulutapahtuma Keskuspuistossa ma 21.12. kello 18-19 Mannerheimintie 71:n takana Lääkärinkadun varrella. Järjestäjinä Meilahden seurakunta, Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. ja vapaa kansalaisliike Ei enää palaakaan Keskuspuistosta.

Kirkkoherra Hannu Ronimus ja järjestöneuvos Mauri Helovirta puhuvat Lisäksi katsaus uhatun metsän nykytilanteeseen. Kuoro- ja yhteislaulua, mehua ja pipareita. Myös joulupukki piipahtaa. Vapaa pääsy.

Lisätietoja Jussi Vapaasalo,040-966 5101
jussi.vapaasalo@kolumbus.fi

KIVINOKAN JOULUPOLKU

SUNNUNTAINA 13 joulukuuta kello 13 – 16

Pimeässä illassa loistavat lyhdyt, tarjolla lämmintä glögiä ja pipareita, joulumyyjäiset ja muuta ohjelmaa. Joku kivinokkalainen tonttukin saattaa pilkistää metsän siimeksestä...paikalla myös joulupukki ja joulumuori!

Tervetuloa mukaan Kivinokan joulupolkuun!
(Tapahtuma on maksuton.)

www.kivinokka.fi

Vantaanjokilaakson maisemat tärveltiin" (HS 27.10.2009)

Metsä 2009 -messut 6.-8.11.2009 Helsingin messukeskuksessa

Metsä 2009 -messut järjestetään Helsingin messukeskuksessa 6.-8.11.2009. Samaan aikaan messukeskuksessa ovat myös Elävä maaseutu -messut sekä Kädentaito- ja Tee se itse -messut.

Metsä 2009 -messujen yhtenä teemana tänä vuonna ovat alan koulutus ja opiskelumahdollisuudet. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan messuosastolla 1 f 9 jaetaan opintotietoutta opiskelijoiden, opintoneuvojien ja muun henkilökunnan voimin. Jokaisena messupäivänä pidetään myös opintotietoisku.

Tule tapaamaan tutkijoita!

Perjantai 6.11.2009
Kotimetsä, Halli 1
Klo 12.30 ja 14.30
Professori Kari Heliövaara: Mikä syö mäntyä?

Klo 13 ja 15
Kenttämestari Veli-Matti Väänänen: Metsälinnustomme viimeaikaiset muutokset
Lauantai 7.11.2009
Kotimetsä, Halli 1

Klo 15.30
Kenttämestari Veli-Matti Väänänen: Metsälinnustomme viimeaikaiset muutokset

Metsäklinikka
Suomen Metsäyhdistyksen osasto 2c37, Halli 2
Klo 16–18 paikalla tutkija Risto Kasanen (erityisalana metsien sienitaudit)

Lisätietoa verkkosivuilta: http://www.finnexpo.fi/metsa/

Vantaanjoen varrella parturoitu puita jälleen!

Ammoista blogipostausta "Vantaanjoen rannan parturointi keväällä 2008" on kommentoitu. Nostan kommentin sisällön myös tähän, sillä asia on akuutti.

M.-T. K.

* * *

Tänään 25.10.2009 pyöräilin Vantaanjokivartta ja huomasin, että Veräjämäen kohdalla joen itärannan jyrkässä rinteessä on tällä viikolla kaadettu puita, nähdäkseni aivan terveitä. Viikinmäen rannan maisemointisuunnitelmassa on tämä alue 1A (suunnitelma) kuvia on vielä jokirannan pylväissä) merkitty alueeksi, jolla ei tehdä toimenpiteitä, koska se on arvokas luontokohde.

Huomasin yhden komean männyn tyveen kirjoitetun "JÄÄ", mutta mitä tapahtuu muille puille? Rinteessä näyttää olevan väritettyjä keppejä ja muita merkkejä. Olen pelkkänä kysymysmerkkinä. Tietääkseni Veräjämäen asukkaille on aikoinaan luvattu, että tämän metsäisen rinteen ilme säilytetään. Ylhäällä ollut erämaatunnelmainen kallioalue on nyt vain muisto.

Pauli Rantanen

Suomen Luonto -lehdessä 8/2009 juttu Kaupunkimetsistä

Tänään ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä (numero 8/2009, sivut 44-49) on laaja reportaasi kaupunkimetsistä otsikolla "Kaavoitus pirstoo kaupunkimetsiä. Metsäkiistoja eri puolilla Suomea". Lainaus Riitta Saarisen kirjoittaman jutun alusta:

Kaupunkirakenteiden tiivistäminen on uhka asukkaiden lähivirkistysmetsille. Helsingin Laajasalo on tästä akuutti esimerkki, mutta kiistoja asukkaille tärkeistä lähimetsistä käydään monissa muissakin kaupungeissa.

Erinomaisessa jutussa haastatellaan Helsingin yliopiston kasvimuseon intendentti Arto Kurttoa, lintuharrastaja Seppo Hjerppeä, Suomen YK-liiton pääsihteerinä uransa tehnyttä ja nykyistä Pro Kruunuvuori -liikkeen aktiivia Hilkka Pietilää, Kaupunkimetsäliikkeen perustajiin kuuluvaa Siboné Orozaa, professori Liisa Tyrväistä Metsäntutkimuslaitokselta ja arkkitehti Aija Staffansia Teknillisestä korkeakoulusta.

Juttuun liittyy myös osio, jossa esitellään Helsingin ulkopuolisia kaupunkimetsäliikkeitä, joita ovat muun muassa Rovaniemen Pro Ounasvaara ja Kotkan Pro Äijänniemi. Muita mainittuja kaupunkeja ovat Tampere (Hervantajärvi), Kuopio (Puijon taigametsä, Pihlajaharjun kaavoitus), Oulu (Sanginjoki), Hämeenlinna (Siirin alueen lehto), Jyväskylä (Tanhukaaren alue), Vantaa (jossa asiat on hoidettu hyvin), Espoo (Friisinkallio, Perusmäki, Näkinmetsä ja Hista).

"Meri-Rastilan metsä ei sovi rakentamiseen" (HS 14.10.2009)

"Ihan sairasta ja niin väärin" (Vartti 14.10.2009)

"Vuosaarta ei saa rakentaa täyteen" (HS 11.10.2009)

Luonto-Liitolle Wihuri-säätiön kunniapalkinto!

Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö Luonto-Liitto sai Wihuri-säätiön vuoden 2009 kunniapalkinnon. Palkintoa perusteltiin liiton pitkäaikaisella ja arvokkaalla työllä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi.

Liitto muun muassa kannustaa nuoria ja lapsia myönteisen ja monipuolisen luontosuhteen muodostamiseen. Liiton tempauksia ovat mm. Autoton päivä, Älä osta mitään -päivä ja Nuukuusviikko.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/kaija_saariaholle_ja_luonto-liitolle_wihurin_suurpalkinnot_1070703.html

Kaupunkimetsäliike onnittelee!

Kaupunkimetsäliikkeen kokous ke 7.10. klo 19

Kaupunkimetsäliike kokoontuu keskiviikkona 7.10. kello 18 asukastila Fokassa, osoitteessa Meri-Rastilantie 14 B, Helsinki.

Asioina kaupunkimetsäliikkeen mielipide Meri-Rastilan länsirannan kaavahankkeesta, kansanäänestysaloite ja muut esille tulevat asiat.

"Stansvikin luontoarvoja pitää kunnioittaa" (HS

Merja Uusivirta kirjoittaa tämän päivän Helsingin Sanomissa (28.9.2009) Stansvikin luontoarvojen puolesta. Hän kyseenalaistaa kaikenlaisten melonta- ja saunakeskusten sijoittamisen mielekkyyden Stansvikin kartanoalueelle.

"Meri-Rastilan suunnittelu käynnistyy" (Helsingin Uutiset 12.-13.9.2009)

Myllypuron metsän terveystilanne 11.-12.9.2009

Tässä kuvia Myllypuron/Itä-Helsingin ainutlaatuisesta metsästä, jossa moottorisahat nyt pauhaavat......vielä on jotain jäljelläkin. Osassa kuvista (entisen?) myrkkymaan kunnostusta, jonka viereen ensimmäisenä rakennettavat talot nousevat.

Tarja silvennoinen & Petri Hukkila

"Kenties vielä itkemme kaatuneiden puiden perään" (HS 12.9.2009)

"Meri-Rastilan kauhukaava" (Vuosaaren keskustelutilaisuudesta 15.9.2009)

Meri-Rastilan kauhukaava

Vuosaaren Meri-Rastilassa Kallahden koululla keskusteltiin tiistaina 15. syyskuuta Meri-Rastilan länsirannan rakennussuunnitelmista, siis alueesta Vuosaaren sillan lounaispuolella, Vartiokylän lahden etelärannalla Vuosaaren sillasta Ramsinniemeen ja Vartiosaareen päin. Se on hyvin suosittua ulkoilualuetta, jonka luonto on monipuolinen; kallioita, tiheää metsää, kaislikkorantaa ym. Rakennusaikeita esittelivät kaupunkisuunnitteluviraston vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen, joka toimi puheenjohtajana, sekä arkkitehti Antti Varkemaa. Meri-Rastilan asukkaita oli paikalla noin 50-60 henkeä.

Kaupungin elimissä asia edennee siten, että tänä syksynä kaupunkisuunnittelulautakunta ottaa kantaa alueen suunnitteluperiaatteisiin. Kaavaluonnos voisi valmistua keväällä 2010, kaavaehdotus syksyllä 2010, päätös toteuttamisesta tai hylkäämisestä valtuustossa 2011. Turunen totesi että kaavailut yleensä venyvät, koskaan ne eivät ole nopeutuneet alkuun aiotusta tahdista.

Heti huomattiin että kaupunkisuunnitteluvirasto on heittänyt roskakoriin Yleiskaava 2002:n rajauksen kerrostalorakentamiselle. Suunnittelualuetta oli laajennettu. Vuosaarelainen kaupunginvaltuutettu ja entinen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Jyrki Lohi totesi että menettely on ainutlaatuinen. Lautakunta tulee puuttumaan viraston omavaltaisuuteen, ja asia vaikeutuu poliittisesti. Yrittääkö suunnittelu korvata Meri-Rastilan kustannuksella Mustavuoressa kärsimänsä takaiskun? Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa siis mahdollistaa raskaan rakentamisen tekemällä alueelle osayleiskaavan, joka kävelee Yleiskaava 2002:n yli.

Mielipiteet asiassa on jätettävä 5. lokakuuta mennessä osoitteeseen Kaupunkisuunnitteluvirasto, PL 2100, 00099 Helsingin kaupunki. Tai kaupunkisuunnittelu@hel.fi. Karttoja on nähtävänä osoitteessa www.hel.fi/ksv, palkissa Suunnitelmat kartalla.

Varkemaa esitti havainnekuvat kolmesta alkuvaiheen vaihtoehdosta, joiden "vaikutuksia tutkitaan". Taustana on se ideologia, että Helsinkiin "tarvitaan vuosittain 5000 uutta asuntoa", koska "asumisväljyys kasvaa". Myöskin raideliikenteen läheisyyteen on rakennettava "ilmastonmuutoksen torjumiseksi". Meri-Rastilaan tulisi myös lisää palveluita, kun tulisi lisää väkeä. Tätä tietenkin epäiltiin yleisön keskuudessa.

Kaupunkisuunnitteluviraston alustavat vaihtoehdot kevyimmästä raskaimpaan:

1. Viisikerroksisia pistetaloja nauhana nykyisten Meri-Rastilan tien varrella olevien talojen taakse; 500 asukasta, yhteydet pistokaduin Meri-Rastilan tieltä. - Matti Lipponen huomautti, että tämä vaihtoehto tuskin toteutuisi, jos rakentaminen yleensä hyväksyttäisiin, koska tulos olisi asuntoneliömetrien ja mahdollisen lisäasukasmäärän kannalta laiha, vaikka luonnolle ja nykyisille asukkaille jo suuri vahinko. Tiina Sillgren huomautti että kadut olisi vedettävä nykyisten jyrkässä rinteessä olevien tonttien läpi, joka tietäisi louhintaa ja nykyisten talojen pihojen pirstomista. Kallion laella oleva Litorina-meren 8000 vuotta vanha rantakivikko joutuisi uusien talojen pihalle ja tuhoutuisi jo tässä kevyimmässä vaihtoehdossa.

2. Keskelle uutta laajennettua suunnittelualuetta kallion laelle 2- ja 5-kerroksisia taloja 1500 asukkaalle, 60.000 kerrosneliömetriä. - Tämä kaavailu uhkaisi myös Yleiskaava 2002:n rajauksen ulkopuolelle selvästi jäänyttä purolehtoa koko 1,5 kilometriä pitkän rantametsävyöhykkeen keskellä ennen Ramsinkannasta. Litorinameren rantakivikko jäisi talojen keskelle ja tuhoutuisi satavarmasti. Meri-Rastilan rantametsä pirstoutuisi kapeiksi nauhoiksi Pihlajamäen rakentamista muistuttavan lähiön liepeille.

3. Taloja kallion laelta rantaan asti, 1800 asukasta, 1000 työpaikkaa. Työpaikat sijoittuisivat sillan viereen rakennettavaan massiiviseen monisiipiseen toimistorakennukseen. - Tämä visio toteutettuna ja täydennettynä kaupungin suunnitelmalla, että venesatama lahden toiselta puolen Marjaniemen ja Vuosaaren sillan välistä siirrettäisiin keskelle lahtea ja sen nykyinen paikka täytettäisiin kerrostaloille, merkitsisi Vartiokylän lahden kapenemista kerrostalojen ja venelaitureiden välissä kulkevaksi kanavaksi. Lahden vedenlaatu huononisi ja virkistysarvo romahtaisi. Vihersormi lahden perältä etelärantaa Vartiosaareen asti katkeaisi täysin. Koko Vuosaaren komea merellinen sisääntulo tuhoutuisi. Vaikutukset koko Itä-Helsinkiin olisivat pahat.

Mielipiteitä keskustelussa esitettiin yleisön joukosta 20-30, kaikki rakentamista vastaan. Vain yksi oli puolesta.

Kaupunginvaltuutettu Eija Loukoila huomautti että tällä hetkellä kaupungin tonttivaranto on hyvä. 5000 lisäsukkaan tavoite vuodessa ei missään tapauksessa toteudu. Toimistotontteja on vapaana sopivammilla paikoilla Vuosaaressa, mutta nekään eivät ole yrityksiä kiinnostaneet. Miksi siis tuhota lähimetsää turhaan toimistorakentamiseen?

Erään asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja Pekka Ylimutka luki yhtiönsä perusteellisen kannanoton. Hän totesi että Meri-Rastila on suunniteltu ja rakennettu ennen metron tuloa. 1800 asukasta merkitsisi myös 400-600 autoa katuineen ja autopaikkoineen. Näitä ei havainnekuvissa näkynyt. Metsä on keuhkot, jolla hengitämme. Ylimutka vaati tutkimusta alueen kasveista ja eläimistä, ennen kuin muita suunnitelmia lainkaan viedään eteenpäin. Hän vetosi ekopsykologi Kirsi Salosen kirjaan Mieli ja maisema, jossa lähiluonnon arvoa on selvitetty.

Risto Nyberg kysyi mistä kiire. Metroradan pohjoispuolella on liikerakennuksia muutettu jopa asuinkäyttöön. Aivan Rastilan aseman viereen, radan ja Rastilankallion asuntoalueen väliin, on jo kaavoitettu lisää taloja. Kauppakeskuksen tontille voisi rakentaa korkeankin tornin. Metroradan päälle voisi suunnitella.

Eila Salomaa kertoi kuinka Myllypurossa on hakattu metsää ja ruvettu rakentamaan katuja, vaikka tonttien ostajista puhumattakaan rakentajista ei ole mitään tietoa. Myllypurossakin havainnekuvat valehtelivat. Kunnallistekniikka rakennetaan aina ensiksi, ja sen rakentaminen aloitetaan hakkuilla ja räjäytyksillä.

Jaana Pylkkänen Meri-Rastilan asukasfoorumista vaati että tarkempaa työtä olisi tehtävä jo suunnittelun alkuvaiheessa, muuten päättäjät valtuustossa eivät tiedä mitä ovat päättämässä.

Marja-Liisa Siira korosti Vartiokylänlahden maisemallista ja luonnonhistoriallista arvoa. Onko esitys kolme tehty peloitteeksi, jotta jokin pienempi menisi läpi, hän kysyi? Rehellisyyden nimissä havainnekuvien talot olisi esitettävä harmaan asvaltin päälle luonnosteltuina, koska nykyrakentamisessa ei maastosta säästy mitään.

Eero Vilen huomautti että nykyrakentaminen on tosiaan raiskausta, josta on hyviä esimerkkejä niemen etelärannalta Ramsinranta 2:n ja 3:n rakentamisessa. Kalliot räjäytetään ja putsataan sammaleista, kaikki puut kaadetaan. Myöhemmin lisätään pieniä istutuspuita, sellaisten lajien taimia, jotka eivät luontoon täällä edes kuulu. Vartiokylänlahden vihersormi pilkottaisiin rakentamisella peruuttamattomasti.

Yleisön yksimielinen kanta oli, että selitys "alueen statuksen nostamisesta" on harhautusta. Itä-Helsingin sosiaalisia ongelmia ei lisärakentaminen ratkaise, vaan pahentaa.

Matti Lipponen muistutti että Vuosaareen on 2000-luvulla rakennettu Rastilankallio sekä Ramsinranta 1, 2 ja 3. Vuosaaren väkiluku on kasvanut hurjasti viime vuosikymmeninä. Silti tämä on edelleen luonnoltaan rikas ja rauhallinen kaupunginosa. Onko kaupungin tavoitteena ahtaa tänne lisää ja lisää väkeä, niin kauan kunnes ahtautta ja sosiaalisia ongelmia todella saadaan aikaan? - Puheenjohtajana toiminut vuorovaikutussuunnittelija Turunen myönsi että Vuosaaren asukasluku on kahdenkymmenen vuoden ajan lisääntynyt noin 1000:lla vuodessa.

Eikö ala jo riittää?

Erkki Haapaniemi
Meri-Rastilan asukasfoorumi
044 - 370 7734

Myllypuro tänään, 10. syyskuuta 2009

Tällaista tänään Myllypurossa

Kuvat Tuuli Luukas

"Myllypuron metsän tilalle puukaupunki" (Vartti 9.9.2009)

Meri-Rastilan rantametsän osayleiskaavoitus alkaa

Kaikki mukaan puolustamaan kaunista Meri-Rastilan rantametsää ja kallioita!

Täältä löytyy yleiskaavamuistutus asiasta vuodelta 2003: http://personal.inet.fi/koti/kx/mr_kaava.htm

Meri-Rastilan länsiranta: osayleiskaavoitus alkaa

Meri-Rastilan tien ja Vartiokylän lahden väliselle metsä- ja ranta-alueelle suunnitellaan asuntoja 500−1800 uudelle asukkaalle.

Keskustelutilaisuus tiiistaina 15.9. klo 18-20 Kallahden peruskoulun auditoriossa, Kallahdenraitti 1.

Mielipiteet: viimeistään 5.10.2009

Lisätietoa saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 14.9.-5.10.

- Asukastila Fokka, Meri-Rastilan tie 14 B
- Vuotalon aula, Mosaiikkitori 2
- kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 1. krs
- www.hel.fi/ksv > Nähtävänä nyt

Lisätietoja: arkkitehti Antti Varkemaa 310 37053

Kuvia Myllypurosta 8.9.2009

Hakkuita on tehty tänään 8.9. 2009 Kauppamyllyntien alkupäässä ja harvennushakkuita muuallakin metsässä. Kuvat Tuuli Luukas.

Puutbois-metsäkoneet ovat aloittaneet Myllypuron metsässä



Ennakkomarkkinointia...

Bussin ikkunasta näin tuon metsäkoneen, väki päivitteli, että siinä metsä nyt menee... paikallisbussissa kuulee ihmisten todelliset tunnot! Toivotaan, että metsä vielä säästyy, jospa kaupunki kerrankin miettisi, mitä se oikein metsissään puuhaa!! - Tuuli Luukas

Myllypuron metsä tänään, "siinä se menee"...

RETKI 21.9. klo 17.30: "Syyslintuja Mustavuorella – Löydä Luonto Läheltäsi"

Maanantaina 21.9.2009 kello 17.30-20

Syyslintuja Mustavuorella – Löydä Luonto Läheltäsi -retki Pohjois-Vuosaareen

Mustavuoren syksyssä voi nähdä petoja, hyönteissyöjiä ja tikkoja. Lähtöpaikka bussin 96 päätepysäkiltä Porslahdentien ja Niinisaarentien risteyksestä. Löydä luonto läheltäsi –retket ovat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Tapiola-ryhmän yhteistyössä järjestämiä.

Lisätietoja: www.sll.fi/jasensivut/luonnonharrastus/lahiluontoretket/

Myllypuron metsässä surunauhoitus

Myllypuron metsään voi tulla kiinnittämääm omia surunauhoja puiden oksille maatuvista esim. sanomalehtipaperisuikaleista, nyt kun hakkuut ovat alkaneet.

Näin teemme hiljaisella mielenosoituksella metsää näkyväksi ja ilmaisemme surumme.

Tuuli Luukas

Kuvat: Tuuli Luukas

Myllypuron metsä kaatuu

Hakkuut ovat alkaneet tänään Myllypuron metsässä.

Ks. ennakoiva uutinen aiheesta: "Myllypuron metsän kaataminen käyntiin".

Tässä viimeiset väännöt Myllypuron metsästä Hesarin mielipidesivulla: Siboné Orozan kirjoitus 4.9. ja Terhi Mäen vastaus 7.9.

Stansvikin metsät laidunmaaksi?

Ohessa Merja Uusivirran huolestunut kirjoitus Stansvikin asemakaavaluonnoksesta. Idylliselle ja kooltaan varsin pienelle ulkoilualueelle halutaan rakentaa muun muassa kotieläinpiha. Lampaiden ja lehmien visioidaan laiduntavan "umpeen kasvaneita niittyjä ja peltoja".

Söpöä, mutta voisiko joku ystävällisesti kertoa meille tietämättömille, missä metsäisen Stansvikin pellot ja niityt tarkalleen ottaen sijaitsevat?!

* * *

Lehmät ja lampaat

Helsingin Laajasalossa sijaitseva Stansvikin kartanopuistoalue on nyt vaarassa muuttua viriketoimintapaikaksi. Miljöön rauha ja vielä jäljellä oleva vanha luonto katoavat, jos asemakaavasuunnitelmat toteutuvat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 23.4. asemakaavaluonnoksen, jossa Stansvikin ulkoilualueelle on suunnitteilla saunakeskus, melontakeskus ja kuin varkain kotieläinpiha. Miten ihmeessä näin monet toiminnat mahtuvat pienelle alueelle? Autoliikenne jo nykyisellään tukkii alueen sisääntulotiet.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut työohjelman näiden hankkeiden toteuttamiseksi. Suunnittelijat on jo valittu tarjouskilpailun kautta ja työ on käynnistynyt. Työohjelmassa mainitaan, kuinka kotieläinpihan lampaat ja lehmät tulevat laiduntamaan lähialueen umpeen kasvaneita niittyjä ja peltoja. Kuulostaa romanttiselta.

On totta, että Stansvikissä on ollut aikoinaan lehmiä. Sata vuotta sitten olosuhteet olivat kuitenkin erilaiset. Jäin ihmettelemään, missä ne pellot ja niityt ovat. Virastosta ei osattu vastata.

Kaupunkisuunnittelun toimintaperiaatteet herättävät kysymyksiä. Ensin suunnitellaan asuinalueita arvokkaiden metsä- ja luontoalueiden tilalle. Sitten keinotekoisesti ryhdytään rakentamaan uutta virkistysympäristöä. Viriketoimintoja, jotka ovat maksullisia. Stansvikissä olisi vielä mahdollisuus kokea ainutlaatuisen luonnon rauha ja kauneus ihan ilmaiseksi.

Merja Uusivirta

"Myllypuron metsän kaataminen käyntiin" (Helsingin Uutiset 2.9.2009)

Se on sen metsän menoa sitten!

Jokamiespäivän seminaari 11.9. klo 10-12

KUTSU SEMINAARIIN

Jokamiehenoikeus on kansantaloudellinenkin arvo

Jokamiespäivän seminaari perjantaina 11. syyskuuta 2009 klo 10.00–12.00 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa

Miten Metsähallitus turvaa suomalaisten jokamiehenoikeudet?
- Anneli Leivo, päällikkö, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus
- Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto
- Muut kommenttipuheenvuorot ja keskustelu

Miten jokamiehenoikeudet lisäävät hyvinvointia?
- pääjohtaja Pekka Puska, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
- Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu

Järjestäjät: Eduskunnan Ympäristö- ja luontoryhmä & Ulkoilufoorumi

Loppukeskustelu

VAPAA PÄÄSY - TERVETULOA!

Ilmoittautumiset viimeistään 9.9. verkkolomakkeella.

Suuri metsäkeskustelu Valokuvataiteen museolla to 10.9. klo 18-20

PURKU-KLUBI

Suuri metsäkeskustelu to 10.9. klo 18-20
Paikka: Valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas

Huomio kaikki kaupunkilaiset metsänomistajat! Haluaisitko toteuttaa enemmän omista arvoistasi lähtevää kestävää metsätaloutta kuin mihin sinulla on ollut mahdollisuus? Entä oletko tietoinen uusista metsänhoidon tutkimustuloksista? Kuka Suomessa tekee metsäpolitiikkaa?

Suuren metsäkeskustelun aika on nyt, sillä uutta metsälakia valmistellaan paraikaa. Maa- ja metsätalousministeriön ehdotus esittää entistä tiukempaa säätelyä metsätalouteen. Muun muassa metsänuudistamisaikoja aiotaan lyhentää viidestä kahteen vuoteen ja avohakkuille halutaan maanmuokkauspakko.

Purku-klubilla keskustelun avaavat valokuvaajat Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo. Suomen metsänhoidollisesta tilasta keskustelemassa toimittaja Jaakko Luoma ja metsäasiantuntija Harri Hölttä Suomen Luonnonsuojeluliitosta.

Tilaisuuden yhteydessä on mahdollisuus hankkia juuri painosta tullut Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon kirja Metsähoidollisia toimenpiteitä (www.puidenkansa.net).

Purku-klubi on keskustelusarja ajankohtaisista ja mieltä kiihottavista kuvallisista ilmiöistä. Klubi pidetään aina Valokuvataiteen museon näyttelyiden vaihdon yhteydessä. Kuvien purkamisen ja ilmiöihin pureutumisen mielikuvat saavat kehykset museon näyttelytilasta, josta näyttely on juuri purettu. Yleisö pääsee poikkeuksellisesti tilaan, jossa uutta näyttelyä vasta rakennetaan.

Purku-klubille on vapaa pääsy!

Lisätietoja:
Museolehtori Erja Salo, 09 68663620, erja.salo (at) fmp.fi
Kaapelitehdas, Suomen valokuvataiteen museo
Tallberginkatu 1 G, 00180 Helsinki
Info 09 6866 3621
www.valokuvataiteenmuseo.fi

Itä-Helsingin rantojen rakentamisesta (Vartti 19.8.2009)

Vartti (19.8.) kertoo, että etenkin itäisen Helsingin rannat ovat jatkossa rakentamisen ykköskohteena. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Kati Vierikko ihmettelee, kuinka kaupunki voi julistaa Itämeren suojelua samalla kun se suunnittelee ruoppaamisia ja rantarakentamista, jotka rehevöittävät vesistöä.

"Maiseman kuolema" (HS 18.8.2009)

Historioitsija Mirkka Lappalainen kirjoittaa Helsingin Sanomien tiedesivujen kolumnissaan (18.8.2008) suomalaisesta metsämaisemasta. Ja päätyy tuttuun kaupunkimetsä-paradoksiin:

Kesämökkipaikkakunnallani on 2000-luvulla tehty niin paljon hakkuita, että "metsään meneminen" vaatii vaivaa ja etukäteissuunnittelua. Lähin "metsäksi" luokiteltava lämpäre löytyy ryteikköä puskevien hakkuualueiden välistä parin kilometrin päästä.

Paradoksaalista kyllä, Helsingissä oikea metsä on paljon lähempänä.