Pohjoisen Keskuspuiston tulevaisuudensuunnitelmista

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Keskuspuiston pohjoisosaan Elontien ja Vantaanjoen väliselle alueelle, Haltialan länsiosaan ja Paloheinän ulkoilumajan lähialueille. Alue on pääosin asemakaavoittamaton ja asemakaavalla halutaan turvata alueen säilyminen nykyisessä virkistyskäytössä. Mikäli kaupunginvaltuusto tekee myönteisen päätöksen maanalaisesta Jokeri 2 -hankkeesta, alueelle suunnitellaan Jokeri 2 -bussilinjan tunneliosuus sekä siihen liittyvä hiihtotunneli.

Keskustelutilaisuus aiheesta pidettiin 16.6. klo 17 - 19 Paloheinän ulkoilumajalla, Pakilantie 124. Kaavan valmistelija on tavattavissa myös kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan.



Näkymä Jokeri kakkosen tunnelin pohjoisemman sisäänkäynnin kohdilta kaakkoon. Lienevätkö puut tässä iltapäivätorkuilla, onko ne kaadettu jo valmiiksi parin vuoden päästä alkavien tunnelitöiden helpottamiseksi vai metsurien työllistämiseksi, on minulle mysteeri.

Jokeri kakkosen tunneli tulisi menemään maan alle nykyisen Perhekunnantien jatkeen kohdilla, ja toinen ulostulo sijoittuisi lähelle nykyistä bussi 66:n päätepysäkkiä Paloheinässä. Yhteensä tunnelin pituus olisi noin 1,3 kilometriä ja se olisi tarkoitettu yksinomaan kahdelle bussilinjalle ja hälytysajoneuvoille. Alkuvaiheessa ei kuitenkaan ole tarkoitus mitenkään valvoa tunnelin mahdollista väärinkäyttöä yksityisautoilijoiden läpiajoväylänä, koska kokemukset Haagan halkaisevalta vastaavalta joukkoliikennekadulta, Eliel Saarisen tieltä ovat olleet "positiivisia". Eliel Saarisen tiellä kulkevista ajoneuvoista on laskennan mukaan yksityisautoja "vain" noin neljännes.

8 minuutin vuorovälein Myyrmäen ja Vuosaaren väliä kulkeva pikabussilinja-Jokeri II kulkisi siis täten uuden, suunnitteilla olevan Kuninkaantammen asuinalueen ohitse, jonne lisäksi suunnitellaan jatkettavaksi bussilinjaa 66 A. Tarkoitus on pitkällä tähtäimellä siirtää 66 A:n toinen päätepysäkki Lauttasaaresta Elielinaukiolle, viimeistään länsimetron valmistuttua.

Paloheinästä Jokeri jatkaa itään Kuusmiehentietä, jonka linjausta suoristettaneen ja siirrettäneen hieman pohjoiseen, kauemmas nykyisistä asuintaloista. Samalla ainakin minulle tuntemattomasta syystä Keskuspuiston etelärajaa - tai tässä kohdassahan sitä jo aletaan kutsumaan Helsinkipuistoksi siirretään pohjoiseen. Se niistä lupauksista, että Keskuspuiston pinta-alan vakiona pitämiseen oltaisiin sitouduttu. Ja se niistä vakiona pitämisistä; Kuninkaantammen asukkaille aiotaan rakentaa pallokenttä Keskuspuistoon, eikä esimerkiksi asuinalueen keskelle, jossa se palvelisikin paremmin asukkaita.



Kuvassa vasemmalla näkyvä metsä on virhe. Se ei ole Keskuspuistoa, vaan kohta entistä Helsinkipuistoa.

Jokeri kakkosen tunnelin vierestä vedetään toinen huoltotunneli, jota normaalioloissa saatetaan käyttää hiihtoputkena. Ymmärrän sen perustelun rakentaa hiihtoputken, että muuten helsinkiläiset hiihdon harrastajat ajavat - yleensä autoilla - lumettomina talvina pitkiäkin matkoja päästäkseen harrastamaan liikuntaa, eikä näin tietenkään pitäisi olla. Kuitenkin, tunneli tuo myös hiihdon harrastajia muualta Helsinkiin, lisäten liikennettä, joten ei ole toteennäytettävissä, että tunneli olisi päästöneutraali, saatikka niitä pienentävä. Jos hiihtoputki toteutuu ja mahdollisesti muutoinkin, Paloheinän ulkoilumajaa saatetaan laajentaa nykyisen ulkoilumajan luoteispuolelle.



Lieneekö kuvan rakennelma varautumista ulkoilumajan laajennuksen pohjatöitä varten?

Jokeri kakkosen tavoitteet, houkutella autoilijoita bussimatkustajiksi ja parantaa itä-länsi-yhteyksiä ovat sinänsä erittäin kannatettavia. Kuitenkin, vielä tässä vaiheessa on epäselvää, mitä tunnelin päästöille tullaan tekemään. Liikennesuunnittelija vannotti, että vuoden 2011 lopulla - jolloin liikennöinti on tarkoitus aloittaa - bussit ovat nykyistäkin vähäpäästöisempiä, jolloin päästöt tulisivat olemaan minimaalisia. Kuitenkin, minimaalisetkin lisäpäästöt johdettuina esimerkiksi poistoputkien kautta Keskuspuistoon tekevät tämän jälkeen sienestämisestä arveluttavaa ja heikentävät ulkoiluilmaa. Hankkeesta tulisikin tehdä YVA.

Edellämainittujen suunnitelmien lisäksi, Keskuspuiston pohjoisosa on parhaillaan altis monenlaisille kunnostustöille. Rakennusvirasto on suorittanut metsän niin sanottua hoitoa kovalla kädellä ainakin jo edellämainitun Perhekunnantien jatkeen varrella - jota pitkin muuten tullaan vetämään bussi 43:n jatke Kuninkaantammeen mutta joka nyt on suosittu ulkoilutie - ja monin paikoin Paloheinän, Pitkäkosken ja Haltialan välisiltä alueilta. Lisäksi suunniteltu Paloheinä-golfin laajennus vie yleisen maisemaniityn pois yleisestä käytöstä. Lisäksi Keskuspuiston ali kulkee monenlaisia huoltotunneleita; Paloheinästä vain muutamia satoja metrejä etelään tekee Helen parhaillaan Vanhakaupunki-Pitkäkoski-raakavesitunnelin saneeraustöitä.

Helen vaikuttaa kuvan perusteella sangen destruktiiviselta naiselta.



Lisätietoja suunnitelmista antavat maisema-arkkitehti Jyri Hirsimäki, puhelin 310 37213 ja vs. toimistopäällikkö Raisa Kiljunen-Siirola, puhelin 310 37209.

Juhannus kivinokkalaisessa luonnossa

Valokuvat Riitta Oittinen

Kävelymatkan päässä Herttoniemen ja Kulosaaren metroasemalta on upea metsäinen ja merellinen juhannuksenviettopaikka, Kivinokka. Kokko poltetaan uimarannalla.

Alueella on mökkikylä, mutta vieras voi kuljeskella poluilla yhtä huolettomana kuin lampaat konsanaan.

Kulosaaren kartanon ovet ovat auki juhannusaattona. Lipunnosto klo 18.00, kahvia, mehua sekä siniristilippumme, mökkilauluja ja työväenlauluja.

Pohjoisrannassa, lähellä uimarantaa on Maijan kahvila. Sieltä on hyvä aloittaa taidenäyttelykierros.

Lisätietoja täältä.

Laajasaloon ratikkasilta

Helsingin joukkoliikennelautakunta päätti Laajasaloon, Kruunuvuoren ja Stansvikin alueelle rakennettavien uusien asuinalueiden yhteydessä toteutettavasta joukkoliikenneratkaisusta tänään. Lautakunta päätyi esittämään Laajasalon joukkoliikennejärjestelmäksi ratikkayhteyttä siltojen kautta keskustaan.

Muita esillä olleita vaihtoehtoja ovat olleet metron jatkaminen tunnelissa Kruunuvuorenselän alta tai Herttoniemen kautta, tai tiheävälisen lauttaliikenteen järjestäminen Laajasalosta kantakaupunkiin.

Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavaa valmistellaan

Kaupunkisuunnitteluvirasto on aloittanut Keskuspuiston pohjoisosan virkistysalueen asemakaavoituksen. Alue säilyy nykyisellään virkistyskäytössä ja Paloheinän ulkoilumajan ympäristöä kehitetään. Suunnitteilla on myös Paloheinästä Kuninkaantammeen ulottuva bussiliikennetunneli, jonka suuaukko sijoittuisi Paloheinän ulkoilumajan lähelle nykyisen kääntöympyrän kohdalle.

Asemakaavasta voi jättää mielipiteensä 15.8. mennessä. Keskustelutilaisuus pidetään TÄNÄÄN MAANANTAINA 16.6. klo 17-19 Paloheinän majalla. Ks. lisää täältä.

Kaupunkisuunnittelun infopiste avattu - kysely kaupunkilaisten mielipaikoista

Kaupunkisuunnitteluvirasto avasi 12.6. vanhalla linja-autoasemalla Laituriksi nimeämänsä info- ja näyttelytilan. Esitteessä tila nimetään kaupunkisuunnittelun kohtauspaikaksi: "Laituri on vastaus ihmisten tiedon ja vaikuttamisen tarpeeseen. Se on uusi ja avoin paikka, jossa suunnitelmiin, muutoksiin ja kehityshankkeisiin voi tutustua henkilökohtaisesti. Laiturilla voi osallistua myös kaupunkisuunnittelusta käytävään keskusteluun."

Eilen myös käynnistettiin kysely: Mikä on paras paikka kaupungissa? Kyselyyn voi vastata itse paikalla kortilla tai verkkosivuilla osoitteessa
http://laituri.hel.fi.

Hienot suunnitelmat - entä käytäntö..? Ensin Aurinkolahti, sitten Kruunuvuori?

Helsingin KSV mainostaa Laajasalon Kruunuvuorenrannan suunnitelmia "Kaupunkisuunnittelu" -lehden 2/2008 (ks. muita lehden leikkeitä tästä, tästä ja tästä postauksesta) etusivulla seuraavin sanoin:

Laaditut suunnitelmat ja alueen vaihteleva maasto tarjoavat mahdollisuudet monenlaiselle rakentamiselle. Rannan tuntumaan ja osittain veden päälle rakennettavat vesikorttelit, rinteitä myötäilevät terassitalot sekä
pientaloista muodostuvat puutarhakorttelit saavat seurakseen kallioiden
lomaan sijoitetut kerrostalot.

Aurinkolahdestakin on aikoinaan esitetty vastaavanlaisia ihania suunnitelmia - ja viime aikoina on saatu myös käytännön kokemusta siitä, millaista työtä näiden unelmien ylläpitäminen vaatii rakennusvirastolta: onneksi rakennusidylliä häiritsemään tullut leväpuuro tokenee vielä "mekaanisella imulla"...

Keskustele KSV:n kanssa Stansvikin asemakaavasta!

Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavaa Stansvikin alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu Tahvonlahdenniemi, Stansvikin kartanoalue ja Nuottaniemi.


Aiheesta pidettiin keskustelutilaisuus 4.6.2008 Stavsvikin ravintolassa, josta kerrottiin tässä postauksessa.

Kaavan valmistelija maisema-arkkitehti Mervi Nicklén (puhelin 310 37221) on tavattavissa 26.5.–13.6. kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 5. kerros sopimuksen mukaan.

Ottakee yhteyttä! Vielä on pari päivää aikaa!!

Vesiyhteys Kruunuvuorenrannan joukkoliikenteen paras ratkaisu

Blogissa onkin jo aikaisemmin (tässä, ks. myös tämä ja tämä) ollut puhetta siitä, kuinka Helsingin KSV:n Kaupunkisuunnittelu-lehden Laajasalo-erikoisnumerossa 2/2008 esiteltiin Kruunuvuorenrannan joukkoliikennemahdollisuudet yksipuolisesti: vaihtoehtoina joko ratikka tai metro, joko silta tai tunneli.

Sama vaihtoehdottomuus jatkui Helsingin Sanomien (7.6.) uutisessa "Raitiovaunut Kruunuvuorenselän sillalle ensi vuosikymmenellä". Ei todellisia vaihtoehtoja esillä; uutisoidaan sillan puolesta, koska näin kustannukset pysyisivät hieman kohtuullisimpina.

Ikäänkuin vesijoukkoliikenne ei olisi vaihtoehto! Itse asiassa se on paras vaihtoehto - tätä mieltä ovat monet. Ja perustellusti. Eikä esillä olevaa siltaratkaisua voisi hyväksyä myöskään Unesco: "Unesco vaatii suojavyöhykettä Suomenlinnan ympärille" (HS 19.11.2007).

Vesiliikenteen puolesta argumentoi taannoin maisema-arkkitehti Terttu Nukari Helsingin Sanomien (20.5.2008) kirjoituksessa "Lauttayhteys Laajasalosta Katajanokalle" (lue teksti täältä). Tämän päivän Helsingin Sanomissa (10.6.) julkaistiin puolestaan arkkitehti Ilpo Aarnialan mielipidekirjoitus "Lautta Laajasaloon olisi paras vaihtoehto".

Aihe on nyt tosiaan pinnalla: samalla Helsingin Sanomien sivulla esiteltiin myös HS:n nettikeskustelun satoa siltaratkaisusta. Kas tässä.

Lopuksi vielä Kruununhaan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Veli-Heikki Klemetin vahva näkemys asiasta.

(M.-T. K.)

* * *

Kaupunkisuunnitteluvirasto (KSV) on perustellut Kruununhaan kautta siltoja pitkin kulkevaa raitiotieyhteyttä henkilöautoilua korvaavana, nopeana yhteytenä Kruunuvuorenrannasta keskustaan.

Vuonna 2006 KSV:n arvion mukaan Laajasalosta tehtiin 26.000 henkilöautomatkaa pääkaupunkiseudulle, joista 30% suuntautui Helsingin kantakaupungin alueelle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi maaliskuussa 2008 Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan, josta ei käy ilmi joukkoliikenteen osalta täsmällisiä määräpaikkaselvityksiä. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) vuonna 2007 laatiman ennusteen mukaan vain noin 3 % Laajasalon henkilöautoliikenteestä suuntautuisi Helsingin niemelle. YTV:n määräpaikkaselvitys osoittaa, että valtaosa Laajasalon henkilöautoliikenteestä suuntautuu muualle kuin Helsingin niemelle.

Onko matkustaminen Kruunuvuorenrannasta siltoja pitkin raitiovaunulla Kruununhaan läpi pitkin Liisankatua ja Snellmaninkatua Aleksin ja Mannerheimintien kautta Rautatieasemalle ihan oikeasti kilpailukykyinen joukkoliikenneratkaisu?

Snellmaninkatua käyttää nyt kolme (1, 1A ja 7) raitiovaunulinjaa, Aleksia liikennöi nyt neljä (1, 4, 3 ja 7) sekä Mannerheimintietä viisi (3,4,6,7 ja 10) linjaa. Näiden linjojen lisäksi siis KSV haluaa samalle reitille peräti kolme Kruunuvuorenrantaan Kruununhaan kautta parin minuutin välein liikennöivää raitovaunulinjaa, joilla olisi siis eri päätepysäkit Laajasalossa.

KSV:n puuhaamalle Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteydelle on vaihtoehtoja, mutta ne eivät tunnu kiinnostavan liikennesuunnittelijoita tai liikennelaitosta, jolle matka-aika tuntuu olevan tärkein kriteeri joukkoliikenneratkaisua valittaessa. Kyseessä on kuitenkin korkeintaan muutaman minuutin aikasäästöstä, jos siitäkään.

KSV:n arvion mukaan metromatka Laajasalosta rautatieasemalle liityntäliikennettä käyttäen kaikkine odotusaikoineen kestää noin 28 minuuttia, henkilöautolla pysäköintiaikoineen 26 minuuttia.

Helsinkipuiston kannalta luonteva ja Helsingin merellisyyttä tukeva ratkaisu on lauttayhteys, joka on mahdollista toteuttaa esimerkiksi Kanadan Vancouverissa vuosikymmeniä käytössä olleen järjestelmän tapaan. Joukkoliikennelautan henkilökuljetuskapasiteetti on moninkertainen raitiovaunuun verrattuna ja lauttaan mahtuvat myös pyöräilijät.

KSV:n mukaan joukkoliikennelautan matka-aika Kruunuvuorenrannasta on 16 minuuttia Kauppatorille, mistä pääsee alle 10 minuutissa rautatieasemalle vaikka kävellen.

KSV:n kaavaileman raitiotielinjan kustannusarvio siltaratkaisuna on 120 miljoonaa ja tunneliratkaisuna 200 miljoonaa euroa, arviot eivät sisällä kalusto- ja liikennöintikuluja. Sen sijaan lauttaratkaisuun sisältyvät laituri-investoinnit, väyläinvestoinnit, alukset, liikennöintikulut ja yhteistariffikulut.

KSV:n selvityksen mukaan ympärivuotisen, 10 minuutin vuorovälein kulkevan ja keskimäärin 400 matkustajaa tunnissa kuljettavan Kauppatori-Kruunuvuorenranta yhteyden kokonaiskustannukset vuoden 2006 arvion mukaan olisivat korkeintaan 20 miljoonaa euroa.

Keskustan lauttasatama voisi sijaita myös Meritullintorin tai Hakaniementorin tuntumassa tai Katajanokalla, Viking-terminaalin tuntumassa, josta raitovaunulla liikennöitäisiin keskustaan joka nykyistä reittiä tai rakentamalla uusi reitti Marina-hotellin ja kongressikeskuksern välistä Enson talon eteläpuolitse Pohjoisespalle ja edelleen rautatieasemalle.

Tutkimatta on myös vaihtoehto, jossa itämetroa jatkettaisiin joko Kulosaaresta tai Herttoniemestä Kruunuvuorenrantaan. Tämä vaatisi liityntäliikenten Laajasalon sisällä, mutta todennäköisesti olisi selvästi halvempi ratkaisu kuin nyt esillä olevat silta- tai tunnelivahtoehdot. HKL:n mukaan ainoa ongelma saattaisi olla Laajasalon metron niveltämien itämetron Mellunmäen ja Vuosaaren liikenteeseen.

Kruunuvuorenrannan joukkoliikennettä pohdittaessa on syytä muistaa, että kyseessä on vasta kaavoitusvaiheessa oleva asuinalue.

Sitäpaitsi. Onko uutta asuinaluetta ylipäätään pakko markkinoida suoralla siltayhteydellä keskustaan?

Veli-Heikki Klemetti
- Helsinki ansaitsee vesijoukkoliikenteen!

Lisää kuvia Mustavuoresta

Tämä alttari lienee metsänhenkien tai vuorenpeikkojen työtä?

Seremoniassa tarvittavat tykötarpeet.

Uskontotieteen dosentti Juha Pentikäinen palasi nuoruutensa taikametsään.

Metsä kirvoittaa matemaatikko Osmo Pekosesta lukumies Otso Lukusen.

Tervaksissa on alkuvoimainen tuoksu.


Pääshamaani Susanna Aarnio ja hänen omatekoinen poronnahkarumpunsa.

Metsän pyhitys.

Metsäseremoniamestari Susanna Aarnio.

Metsän pyhitysmeno tiiveimmillään.

Metsänhoidon jälkiä Mustavuoressa.

Videoita Mustavuoren shamaanirummutustapahtumasta 7.6.2008

Seuraavassa kolme videoleikettä Etelä-Mustavuoressa pidetystä rummutustapahtumasta. Pro Mustavori -liike järjesti uhanalaisilla Niinisaarentien kallioilla vanhoihin suomalais-ugrilaisiin perinteisiin perustuvan rummutusseremonian lauantaina 7.8.2008.

Ensimmäinen videoleike on Pro Mustavuori -liikkeessä toimivan Marjaliisa Siiran avauspuheenvuorosta. Miksi tälle paikalle on kokoonnuttu shamaanisen suojausrituaalin merkeissä? (3 min. 2 sek.)



- Seremonialla pyrittiin kiinnittämään huomiota siihen, että kaikkia luontokohteita ei pidä uhrata rakentamisen alle. Niinisaarentien kallioillehan ollaan kaavoittamassa kerrostaloja, Marjaliisa Siira Pro Mustavuori -liikkeestä totesi.

-Kun jollekin paikalle Suomessa on annettu nimeksi vuori, kuten Mustavuori, se merkitsee, että se on muinaisina aikoina ollut pyhä paikka, kertoi samaaniutta tutkinut uskontotieteen professori Juha Pentikäinen tilaisuudessa.

Toisessa videoleikkeessä "Otso Lukunen" alias Osmo Pekonen lukee kansanrunon "Pilvivene". Professori Pentikäinen esittelee matemaatikko ja kulttuuripersoona Pekosen lausuman runon. (Pituus 1 min. 13 sek.)



Kolmannessa videossa nähdään osa itse rummutusseremoniasta, pääshamaanina Susanna Aarnio. Seremoniaan osallistui noin 40 ihmistä ja 10 shamaanirumpua. (Pituus 5 min. 30 sek.)

Shamaanirummutusrituaali pyhitti Mustavuoren metsäalueen

Pro Mustavuori -liike järjesti lauantaina 7.6. puoliltapäivin shamaanirummutusseremonian Niinisaarentien lähellä olevilla uhanalaisilla kallioilla. Paikalla oli yli 40 ihmistä ja 10 shamaanirumpua.

Tilaisuuden aloitti Marjaliisa Siira, joka kertoi Natura-alueen kyljessä olevasta Mustavuoren kaupunkimetsästä, johon kaavaillaan kerrostaloasuntoja.

Tämän jälkeen uskontotieteen professori Juha Pentikäinen luennoi shamaanikulttuurista ja metsän pyhittämisen perinteistä Suomessa.

Matemaatikko, kulttuuripersoona Osmo Pekonen loihe lausumaan muinaisen metsärunon, minkä jälkeen varsinainen rummutusseremonia alkoi pääshamaani Susanna Aarnion johdolla.

Blogiin tulee pian videoklippejä tapahtumasta. Olkaa kuulolla!

Mielipiteet Stansvikin ja Laajasalon öljysataman kaavoituksesta esitettävä 13.6. mennessä

Mielipiteet Stansvikin sekä erillisenä asiana viereisen öljysataman kaavoituksesta on esitettävä jo 13.6. mennessä! Lisätietoa kaupunkisuunnitteluviraston sivuilta, joilta löytyy asiasta 16.5.2008 päivätty dokumentti nimeltä KRUUNUVUORENRANTA, STANSVIK ASEMAKAAVA - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA.

Kruunuvuorenrannan yleisötilaisuus 4.6.

Tämän risteyksen pitäisi merkitä kaavoitusalueen rajaa. Risteyksestä oikealle alkaa öljysataman alue, joka alunperin oli Yleiskaava 2002:ssa osoitettu kaavoitettavaksi, mutta myöhemmin myös vasemmanpuoleinen Stansvikin alue on ujutettu mukaan.

Eilen 4.6. Stansvikin ravintolassa pidettiin Kruunuvuorenrannan asukastilaisuus. Paikalla oli viitisenkymmentä ihmistä, jotka yleisesti ottaen olivat huolestuneita kaavoituksen mukanaan tuomasta lisääntyvästä liikenteestä, Stansvikinniemen harjumaiseman kulumisesta, Koirasaarentien ja rannan kallioista ja Kruunuvuorenlammesta. Öljysataman kaavoitusta ei tyrmätty.

Pikanttina yksityiskohtana mainittakoon, että paikalla ollut asuntolautakunnan ex-jäsen (puoluekanta jäi epäselväksi) väitti, että yleiskaavavaiheessa Stansvikinharju osoitettiin hiljaiseksi alueeksi, ja se on ujutettu kaavoihin vasta myöhemmin, eli vastoin yleiskaavaa. Helsingin ympäristölautakunta oli ehdottanut Stansvikinharjua kaupungin suojelualueiden joukkoon, mutta KSL pudotti sen syksyllä 2007 pois lopullisten suojelualueiden listalta.

Alueella mökin omistavat olivat myös huolissaan siitä, että uusi mökkikylä ei mitenkään ole edellisen veroinen eikä mökkien siirtäminen liene kaikissa tapauksissa mahdollista.

Kruunuvuoren alueen liikenneratkaisu tulee lähiviikkoina KSL:aan. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisten talojen valmistuttua, liikenne on nykyisten bussilinjojen, aiotun lauttaliikenteen ja lisääntyvässä määrin yksityisautojen varassa.

Rummutusseremonia kaupunkimetsien puolesta 7.6.2008

Alla tiedote Pro Mustavuori -liikkeen järjestämästä shamaanirummutusseremoniasta, joka tapahtuu lauantaina 7.6. kello 12 Vuosaaressa. Asiasta uutisoi tänään myös Helsingin Sanomat: "Shamaanirummut puolustavat Mustavuoren kaupunkimetsää".

* * *

TIEDOTUSVÄLINEILLE 3.6.2008
julkaisuvapaa heti

Suomalais-ugrilaisiin shamaaniperinteisiin perustuva

RUMMUTUSSEREMONIA

Mustavuoren ja kaikkien kaupunkimetsien puolesta lauantaina 7.6. kello 12 Vuosaaressa, Niinisaarentien viereisillä uhanalaisilla kallioilla.

Seremoniaa johtaa Susanna Aarnio. Seremonian jälkeen yhteinen piknik kallioilla omin eväin. Tilaisuus on avoin yleisölle ja medialle.

Kokoontuminen kello 12 Niinisaarentien parkkipaikalla (lähellä bussi 96:n päätepysäkkiä), josta noustaan yhdessä kallioille.

Järjestää: Pro Mustavuori
Lisätietoja: Marjaliisa Siira, puh. 050 570 6450

Kaupunginosablogit muuttuvat arkistoiksi

Kaupunkimetsäliikkeen "alla" toimivien paikallisten kansalaisliikkeiden blogeja ei enää päivitetä, vaan tästä eteenpäin kaikki ajankohtaisin kaupunkimetsätieto löytyy keskitetysti tästä blogista. Vanhat blogit toimivat tästä eteenpäin siis arkistoina. Vanhat blogit löytyvät osoitteista:

myllypuronmetsanpuolesta.blogspot.com
prokruunuvuori.blogspot.com
prostansvik.blogspot.com
prouutela.blogspot.com

sekä www.freewebs.com/promustavuori

Tiivis yhdyskuntarakenne - ekologista vai ei?

Kuten tiedetään, Helsingin vehreät esikaupunkialueet halutaan rakentaa tiiviisti ja täyteen. Uusimmassa Yliopisto-lehdessä (5/2008) on Jouni Tikkasen juttu "Puut kiven sisällä", joka kertoo, kuten arvata saattaa, kaupungin puista. Varsinainen teksti käsittelee lähinnä kadunvarsien lehmuksia, niiden ahdasta, hapetonta, kuivaa ja vähäravinteista kasvumaata sekä keinoja, joilla kaupunkipuiden tukalaa oloa voitaisiin helpottaa.

Jutun ohessa on kaupunkimetsien kannalta erittäin kiinnostava laatikkoteksti. Siinä haastatellaan Eero Nikinmaata, joka on Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori. Hän työskentelee parhaillaan tutkimusryhmässä, joka pyrkii selvittämään kaupunkirakenteen vaikutusta kaupungin kasvihuonekaasu- ja ravinnepäästöihin:

- Yksi tutkimuskysymyksemme on, onko kaupunkirakenteen hajauttaminen niin epäekologista kuin on ajateltu vai kompensoiko puiden hiilidioksidinsitomiskyky lisääntyneen liikenteen aiheuttamia päästöjä, Nikinmaa kertoo.

Kysymys on mielenkiintoinen Helsingin kannalta, koska täällä on eurooppalaiseksi kaupungiksi poikkeuksellisen paljon viheralueita. Kaupunkirakenne on suhteellisen hajautunut.

Kaupunkimetsät - mahdollisuus auttaa vanhojen metsien uhanalaisia lajeja

Alla Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen 30.5. jättämä, uhanalaista pikkusieppoa koskeva tiedote. Kaupunkimetsissä on todella mahdollisuus auttaa vanhojen metsien uhanalaisia lajeja!

Tehostuva metsienkäsittely, joka osin johtuu metsäteollisuuden puupulasta ja biopolttoaineiden lisääntyvästä käytöstä, uhkaa Etelä-Suomen viimeisiä suojelemattomia vanhoja metsiä. Tällä hetkellä Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vain prosentti. Jotta vanhojen metsien lajit säilyisivät, tulisi vanhoja metsiä olla kymmenkertainen määrä suojelualueisiin nähden. Talousmetsien kiertoaika on noin sata vuotta ja pitkällä tähtäimellä suuri osa talousmetsistä on taimikoita tai nuorta metsää. Tämä johtaa monien vanhojen metsien lajien paikallisiin sukupuuttoihin ja mahdollisesti lajien häviämiseen maastamme.

”Kaupunkien ja kuntien virkistysmetsiä on mahdollisuus hoitaa – tai oikeammin olla hoitamatta – siten, että metsiin kehittyy riittävän suuria vanhojen metsien alueita lahopuineen”, sanoo Kati Vierikko, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. ”Nämä hämyisät ja kesällä viileät aarnimetsät tarjoavat kodin monille talousmetsien elintasopakolaisille.”

Tästä mahdollisuudesta on hyvänä esimerkkinä pikkusiepot, jotka ovat valinneet pesäpaikoikseen Helsingin Myllypurosta rehevän rinteen, jossa kuusien seassa korkeat haavat ja koivut tuovat vaihtelua. Helsingin Mellunkylässä Vantaan rajalla pikkusieppopari asustelee järeää vanhaa kuusikkoa, jossa pystyyn kuolevat lahopuut tarjoavat tikkojen koloissa pesäpaikkoja. Myös Mustavuoressa Helsingin ja Vantaan rajalla laulaa pikkusieppoja vanhassa rehevässä kuusisekametsässä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys muistuttaa, että pikkusieppo on aarnimetsien uhanalainen laji, joka ei tutkimusten mukaan pesi alle 50-vuotiaissa metsissä. Se suosii vanhoja kosteita kuusisekametsiä, joissa on usein purolehto lähistöllä. "Nyt lajin kaunista laulua on mahdollista kuunnella vajaan kilometrin päässä Helsingin Itäkeskuksesta", hehkuttaa Kaisa Hauru, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestösihteeri. Hyvällä onnella voi kauniin pikkusieppokoiraan nähdä laulamassa kuivuneella kuusen oksalla.

Toivomme menestystä pesintään ja loppua vanhojen kaupunkimetsien katkaisuhoidolle!

Lisätietoja:
Kati Vierikko
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry.
kati.vierikko(at)helsinki.fi

Kivinokka osaksi Helsingin kaupunkipuistoa!

Eilisessä Helsingin Sanomissa (31.5.) oli Raili Pusilan ja Linnea Haatajan vetoomus Herttoniemessä sijaitsevan Kivinokan säilyttämisen puolesta. Kivinokka on tervaleppineen, hiidenkirnuineen, lepakkoineen ja lintulahtineen kulttuurihistoriallisesti merkittävä, jokaiselle kapunkilaiselle avoin ympäristö. Siellä on myös työväen kesämajoja. Nyt alueelle suunnitellaan asuntorakentamista, vaikka tämä alue jos mikä tulisi jättää rakentamiselta rauhaan.

Kruunuvuorenrannan tulevaisuus?

Muistinvirkistykseksi, ja myös edelliseen Pro Kruunuvuori -aiheiseen postaukseen liittyen: kaupunkisuunnitteluvirasto jakoi taannoin joka kotiin läpyskän Kaavoituskatsaus 2008, jota lukemalla selviää monta asiaa.

"Helsinki alkaa rakentaa uutta kantakaupunkia", toteaa lehdykän esipuheen otsikko. Helsinkiin halutaan 5000 uutta asuntoa joka vuosi, eivätkä tähän tarpeeseen vanhat satama-alueet riitä, kertoo KSV:n virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi.

Esipuhetta lukiessa tulee ikävä 1950- ja 1960-luvulla vallinnutta rakennusideologiaa, johon kuului luonnonmuotojen kunnioittaminen, rakennusten häveliäs "upottaminen" osaksi ympäröivää luontoa. Nyt, 2000-luvulla, halutaan tietenkin Suurta ja Prameaa: "Vanha kantakaupunki historiallisine rakennuksineen ja tiiviine kortteleineen ovat kaupungin arvostetuinta ja halutuinta osaa asuntomarkkinoilla. Tällaiselle asumismuodolle uskotaan olevan runsaasti kysyntää jatkossakin."

Pannaan siis metsiköt, niiden puut ja purot, kasvit ja eläimet, luonnonkalliot ja kurittomat kohoumat talonräyskien alle! Vehreistä, villeistä luonnonrannoista pääsee niistäkin eroon laatoilla ja kiveyksillä.

Havainnekuvat paljastavat, kuinka masentavan massiivista ja luontoa säästämätöntä rakentaminen tulisi olemaan esimerkiksi Laajasalon Kruunuvuorenrannassa.

Tänään tässä on vielä vehreä metsäparatiisi, jonne allekirjoittanut pyrähti hölkälle.

(Kuva kaupunkisuunnitteluviraston Kaavoituskatsaus 2008 -lehdestä)

"Alueen suunnittelun lähtökohtana on merellisyys

sekä alueen liittyminen hienoon paikkaan ja luontoon."

Kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistänyt hankkeen nimeltä "Esikaupunkien renessanssi", joka noudattelee yleiskaava 2002:n ideologiaa. Kyse on Helsingin esikaupunkialueiden täydennysrakentamisesta, yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Yleiskaavasuunnittelija Tero Santaoja runoilee seuraavasti:

Näillä alueilla on kasvava peruskorjaustarve ja fyysisen ympäristön tila on paikoin heikko. [...] Esikaupunkien renessanssin tavoitteena on luoda positiivinen henki lähiöiden määrätietoiselle kehittämiselle, edistää alueiden fyysisiä, sosiaalisia ja toiminnallisia edellytyksiä sekä kanavoida alueelle mahdollisesti uusia taloudellisia resursseja. Lisäksi kehitetään erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä, täydennysrakentamisen mallikonsepteja ja toimintatapoja. Työ on osa maankäytön strategista suunnittelua.

Jätän jollekulle retoriikan tutkijalle tämän hengentuotteen tarkemman analyysin. Kehitystä ja edellytysten edistämistä on kumminkin luvassa, ja kanavointia, ja jopa "vuorovaikutusmenetelmiä", mitä ne sitten lienevätkään...

Kaavoituskatsaus 2008 -lehdykkä löytyy kokonaisuudessaan pdf-tiedostona täältä.

(L.L.)

Pro Kruunuvuori -liikkeen muistutus on jätetty kaupunginhallitukselle

Alla Pro Kruunuvuori -liikkeen muistutus Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksesta. Muistutus on jätetty kaupunginhallituksen kirjaamoon torstaina 29.5.

(L.L.)

* * *

Muistutus 28.5.2008

Pro Kruunuvuori ‑liike
Laajasalo
(c/o allekirjoittaneet)

Helsingin kaupunginhallitus
Kirjaamo
PL 1
00099 Helsingin kaupunki

Asia: Muistutus Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksesta

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus tulee lähiaikoina Helsingin kaupunginhallituksen käsittelyyn. Sitä silmällä pitäen haluamme koota tiedoksenne ne mielipiteet, jotka toivoimme jo kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan ottavan huomioon.

Kruunuvuorenrannan uusi kaupunginosa

Laajasalon saari on kaunein ja suurin saari Helsingin edustalla. Helsingin kaupunki on luonnonolosuhteidensa ansiosta ainutlaatuisen kauniilla paikalla Euroopan muihin pääkaupunkeihin verrattuna. Kaikessa kaupungin suunnittelussa ja rakentamisessa olisi oltava tavoitteena se, että Helsingin metsäinen, kallioinen ja merellinen kauneus säilytetään.

Laajasalossa oltiin iloisia siitä, että kaupunki päätti lopettaa öljysatamatoiminnan tämän saaren kauneimmalla rannalla. Se pilasi saaren profiilin Kruunuvuorenselän suurmaisemassa ja aiheutti raskasta kuljetusliikennettä saaren liikenneväylillä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n mukaan kaavaa on valmisteltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, ”joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa”. Me Pro Kruunuvuori ‑liikkeessä katsomme olevamme juuri niitä, joita tässä laissa tarkoitetaan.

Saaren merellinen luonne muuttuu perusteellisesti

Kun tutustuimme kaupunkisuunnitteluviraston Kruunuvuorenrannan kaupunginosan suunnittelua koskeviin periaatteisiin ja tavoitteisiin, totesimme, että ne merkitsisivät tämän kauniin saaren luonteen muuttamista perusteellisesti.

Tavoitteena on rakentaa asunnot 10 000 lisäasukkaalle. Tämä tavoite on ajateltu sitä silmällä pitäen, että metron rakentaminen tulisi kannattavaksi. Sen jälkeen puolustusministeriöltä tuli vuonna 2005 uusi päätös, jonka mukaan puolustusvoimat eivät aio luopua Santahaminasta lähivuosikymmeninä, joten metroajatuskaan ei ole enää ole ajankohtainen.

Asukastavoite olisi pitänyt arvioida uudelleen. Olemme saaneet kaupunkisuunnitteluvirastolta arvion, että öljysataman alueelle voidaan ajatella korkeintaan 5000–7500 asukasta ilman, että rakentamista ulotetaan paljon sen alueen ulkopuolelle.

Pro Kruunuvuori ‑liike saaren pelastamiseksi

Vuoden 2004 lopulla täällä syntyikin voimakas Pro Kruunuvuori ‑liike näitä suunnitelmia vastustamaan. Tämän muistutuksen liitteenä on liikkeen vetoomus, jonka noin 4000 laajasalolaista allekirjoitti vuoden 2005 alussa muutaman kuukauden aikana. Jo aikaisemmin olivat Stansvikin alueen asukkaat keränneet lähes 1000 allekirjoitusta vetoomukseen, jonka tavoitteet tukevat myös Pro Kruunuvuori ‑liikkeen tavoitteita. Näin oli 5000 tämän saaren 16 000 asukkaasta jo ilmaissut tukensa vetoomuksen tavoitteille.

Luovutimme nämä vetoomukset allekirjoituksineen kaupunkisuunnittelulautakunnalle huhtikuussa 2005. Pro Kruunuvuori ‑liikkeen vetoomuksen keskeiset tavoitteet ovat, että

- Kruunuvuorenrannan rakentaminen rajataan vain öljysataman käyttämälle alueelle;

- mitään suunnitelmia ei rakenneta metrohankkeen varaan;

- Laajasalon kauniin merellisen, metsäisen ja kallioisen luonnon säilyttäminen ja hoitaminen otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa.

Olemme seuranneet Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan valmistelua siitä lähtien koko ajan ja esittäneet näiden tavoitteiden pohjalta mielipiteemme kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle suunnittelun jokaisessa vaiheessa.

Meidän ehdotuksiamme ei kuitenkaan ole otettu huomioon miltään osin.

Muistutuksen pääkohdat

Siksi haluamme nyt esittää muistutuksena teille, kaupunginhallituksen arvoisat jäsenet,
että emme hyväksy

- osayleiskaavassa ehdotettavaa rakentamista yli entisen öljysataman alueen: rakentamisen rajana on oltava öljysatama-alueen raja;

- voimassaolevassa maakuntakaavassa selvästi merkityn virkistysalueen leikkaamista puoleen nykyisestä: vaadimme sen säilyttämistä yhtenäisenä vyöhykkeenä Hevossalmesta Tullisaareen;

- Kruunuvuoren rinteelle rakennettaviksi suunniteltuja korkeita terassitaloja, joiden vaikutus ulottuu Kruunuvuorenlammen valuma-alueelle, mikä muuttaa alueen herkkää luonnontilaa. Korkeat terassitalot myös pilaavat Kruunuvuorenselän maisemakokonaisuuden pahemmin kuin öljysäiliöt ennen.

Tässä yhteydessä muistutamme myös, että Laajasalon viher- ja virkistysalueet ovat jo nyt myös Herttoniemenrannan, Tammisalon sekä muiden Itä-Helsingin asukkaiden lähivirkistysalueita. Kun uudet asukkaat muuttavat Kruunuvuorenrantaan, viheralueiden merkitys ja tarve kasvaa vielä suuresti nykyisestä.

Lisäksi on otettava huomioon:

Asuinrakennusten rakentamista suunniteltaessa on aikaperspektiivi aina kymmeniä ellei satoja vuosia. Sinä aikana saattaa merenpinta nousta meidänkin rannoillamme huomattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Tätä todennäköisyyttä ei Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotuksessa ole ajateltu, koska rakennukset näyttävät nousevan suoraan vedestä tai niitä ehdotetaan rakennettavaksi jopa täytemaalle ja kelluvalle perustalle. Onko tällainen suunnittelu realistista?

Tälla tavoin rakennettuna tulee Kruunuvuorenrannan uudesta kaupunginosasta myös Helsingin tuulisin asuinpaikka, sillä siihen puhaltavat tuulet ottavat voimaa koko Suomenlahden pituudelta. Lehtitiedoista päätellen tätä asiaa ajatellaan Kalasataman alueen suunnittelussa, vaikka se tulee olemaan suojainen paikka verrattuna Kruunuvuorenrantaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viittaamme lopuksi mm. Laajasalo-Degerö Seuran, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen, Helsingin kaupunginmuseon sekä lukuisten muiden järjestöjen, taloyhtiöiden ja yksittäisten henkilöiden mielipiteisiin ja muistutuksiin, joissa koko kaavoitusprosessin ajan on kiinnitetty huomiota aivan samoihin näkökohtiin kuin meidänkin mielipiteissämme ja tässä muistutuksessa. Tämä osoittaa, että näiden ajatusten takana on Laajasalossa erittäin laaja kansalaismielipide, joka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan otettava huomioon.

Toivomme tietysti, että kaupunginhallituksen jäsenet tulisivat tänne tutustumaan niihin alueisiin, joita Kruunuvuorenrannan osayleiskaava koskee, sillä teistä ei tietääksemme kukaan asu tällä kauniilla saarella.

Me tämän muistutuksen Pro Kruunuvuori -liikkeen puolesta allekirjoittaneet vastaamme mielihyvin mahdollisiin kysymyksiinne ja annamme mielellämme lisätietoa näistä asioista.

Pro Kruunuvuori -liikkeen puolesta,

Riitta Brelih
kielenkääntäjä

Hilkka Pietilä
tietokirjailija


Liite:
Pro Kruunuvuori -liikkeen vetoomus 25.04.2005.
(Toimitettu kaupunkisuunnittelulautakunnalle 28.4.2005)

Pro Kruunuvuori -liikkeen vetoomus

Kruunuvuoren, Koirasaarentien ja Stansvikin alueiden puolesta

Helsingin kaupunki suunnittelee Laajasalon öljysataman alueen rakentamista ja aikoo sen lisäksi vallata rakentamiselle erittäin arvokasta luontoa läheisiltä viheralueilta ja Koirasaarentien varrelta. Suunnitelmissa on varaus metroradalle Katajanokalta tunnelissa Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon. Metron kannattavuuden takia tavoitteena olisi 10 000 uutta asukasta Laajasaloon.

Me allekirjoittaneet vastustamme näin laajamittaista rakentamista ja kyseenalaistamme metrosuunnitelman mielekkyyden seuraavista syistä:

· Jos rakennusaluetta laajennetaan varsinaisen öljysataman alueen ulkopuolelle, se pilaa arvokkaita maisemia ja merellistä luontoa. Tähän asti rakennetut Laajasalon asuinalueet eivät riko saaren luonnollisia rantoja ja merellistä tunnelmaa.

· Koirasaarentien ja Henrik Borgströmintien välinen metsäalue on suurin yhtenäinen, luonnontilainen metsäalue Helsingissä Mustavuoren lisäksi. Se on seutukaavassa varattu viherväylänä virkistyskäyttöön. Sitä ei saa uhrata rakentamiseen. Myös Koirasaarentien itäpuolella sijaitsevat mahtavat kalliot tulee ehdottomasti säilyttää.

· Suunnitelmassa Kruunuvuorelle merkitty asuinalue levittäytyisi erämaisen metsälammen alueelle. Kruunuvuoren lampi ja sen ympäristö kokonaisuudessaan tulee vahvistaa luonnonsuojelualueeksi eikä sinne pidä suunnitella mitään rakentamista.

· Stansvikin kartano on peräisin 1700-luvulta. Sen rakennukset ja ympäristö ovat Helsingin historiallisesti merkittävää perintöä. Siksi Stansvikin kartanoalueelle ei pidä rakentaa, vaan rakentamisessa on pitäydyttävä öljysataman alueen sisäpuolella.

· Metro edellyttäisi Santahaminan saamista rakennusalueeksi, mistä ei tässä vaiheessa ole mitään takeita. Oletetun metron kannattavuus aikanaan ei saa määrätä tämän päivän suunnittelua. Metrotunnelin rakentaminen Kruunuvuoren selän alitse söisi vuosikymmeniä varoja Helsingin joukkoliikenteen muulta kehittämiseltä.

· Kun Kruunuvuorenrannan rakentaminen rajoitettaisiin öljysataman alueelle ja yllämainitut luonto- ja kulttuurikohteet suojeltaisiin rakentamiselta, myös asukasmäärä rajoittuisi vastaavasti. Silloin riittäisivät liikenneyhteydet Herttoniemen metron kautta pitkään.

Meidän vaatimuksemme on, että

- Kruunuvuorenrannan rakentaminen rajataan vain nykyisen öljysataman alueelle;

- mitään nykyisiä suunnitelmia ei rakenneta metrohankkeen varaan;

- Laajasalon kauniin merellisen, metsäisen ja kallioisen luonnon säilyttäminen ja hoitaminen otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa.

Pro Kruunuvuori -liike

Tiedote 27.5.2008: Helsingin kaupunkimetsistä halutaan kansanäänestys

Tiedote 27.5.2008

Kaupunkimetsien suojelusta halutaan kansanäänestys

Maailma kylässä ‑festivaaleilla polkaistiin lauantaina 24.5. käyntiin nimien keruu, jonka tarkoituksena on saada Helsinkiin kansanäänestys kaupunkimetsien suojelusta. Kansanäänestysaloitteen takana on vuonna 2005 perustettu Kaupunkimetsäliike.

Aloitteessa vaaditaan, että Helsingin kaupunki järjestää kansanäänestyksen, jossa kaupunkilaiset voivat ottaa kantaa siihen, tulisiko Helsingin kaupunkimetsät säilyttää luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Kyseessä olisi ensimmäinen asukkaiden vaatimuksesta järjestetty kansanäänestys Helsingissä.

– Tavoite on kova, sillä aloitteen taakse tarvitaan viisi prosenttia Helsingin äänioikeutetuista. Pääsimme kuitenkin jo kahden päivän aikana hyvään vauhtiin, iloitsee Siboné Oroza, yksi Kaupunkimetsäliikkeen perustajista. – Jatkamme nimien keräämistä pitkin kesää Helsingin keskustassa, kesätapahtumissa ja eri kaupunginosissa. Tähtäämme siihen, että tarvittava määrä allekirjoituksia olisi kasassa ennen syksyn kunnallisvaaleja.

– Kunnallinen kansanäänestys kaupunkimetsistä olisi merkittävä askel omaehtoiseen kansalaisosallistumiseen, uskoo demokratiatutkija Rolf Buchi. Hän on kirjoittanut aiheesta teoksen Kohti osallistavaa demokratiaa (Like 2006).

Kaupunkimetsäliikkeen synnyn taustalla on vuoden 2002 yleiskaava, jossa monia tärkeitä eri kaupunginosien puistoja ja ulkoilumetsiä varattiin asuntorakentamiselle. Asukkaat ovat yrittäneet vaikuttaa kaavoitussuunnitelmiin niiden kaikissa vaiheissa, tuloksetta.

– Kaupunkimetsien virkistykselliset, ekologiset ja ilmanpuhtauteen liittyvät ulottuvuudet koskettavat jokaista helsinkiläistä. Meillä kaikilla on oma rakas lähimetsämme ja tuttu, turvallinen ulkoilumaastomme. Jos ja kun uusia asuntoja rakennetaan, niille on etsittävä maata jostain muualta kuin jäljellä olevista Helsingin metsistä, summaa laajasalolainen kirjailija Laura Lindstedt.

– Kaupunkiluonto ei tietenkään voi olla koskematonta ja luonnontilaista. Kuitenkin myös kaupunkiluonnossa elää useita arvokkaita kasvi- ja eläinlajeja. Ne selviytyvät parhaiten, mikäli kaupunkimetsät säilytetään verkostomaisena. Metsälaikkujen väliset viherkäytävät, niin sanotut ekologiset yhteydet, tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa, painottaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen sihteeri Kaisa Hauru.

Lisätietoja:
Siboné Oroza

http://www.kaupunkimetsaliike.info/
http://kaupunkimetsa.blogspot.com/

Kaupunkimetsäliike Maailma kylässä -festivaaleilla

Nimien keruu kansanäänestysaloitteeseen on alkamassa.

Kaupunkimetsäliike esittäytyy Maailma kylässä -festivaaleilla 24.-25.5.2008. Samalla on alkanut nimien kerääminen kansanäänestysaloitteeseen. Tarkoituksena on saada viisi prosenttia helsinkiläisistä äänioikeutetuista kaupunkimetsien säilyttämistä koskevan, neuvoa-antavan kansanäänestyksen taakse. Lisätietoa aloitteesta löytyy täältä.

Kaupunkimetsäliikkeen aktiivi Siboné Oroza esiintyi Maailma kylässä -festivaaleilla myös yhtyeensä Tango Siboneyn kanssa.

Kaupunkimetsäliikkeen kotisivut ovat avautuneet!

Kaupunkimetsäliikkeen kotisivut ovat nyt avautuneet osoitteessa http://www.kaupunkimetsaliike.info/. Sivuja tullaan vielä täydentämään, tulossa on muun muassa kartat ja kuvaukset Helsingin kaupunkimetsistä.

Nyt kaupunginhallitukselle muistutuksia Kruunuvuorenrannan kaavoitussuunnitelmista!

Seuraavassa Pro Kruunuvuori -liikkeen edustajan tärkeä viesti, joka koskee mahdollisuutta tehdä muistutus Kruunuvuorenrannan kaavoitussuunnitelmista. Deadline on jo 30.5.2008, joten nyt kaikki kiireesti kaupunginhallitukselle tai sen jäsenille muistutusta tekemään!

Kuten kuvasta näkyy, rakentaminen tulisi koskemaan huomattavasti laajempaa aluetta kuin vain öljysatamaa. Samalla Laajasalon korvaamatonta kaupunkiluontoa tuhoutuisi.

(Kuvalähde: Kaupunkisuunnittelu-lehti 2/2008.)

* * *

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus tulee nyt kaupunginhallituksen käsittelyyn. Tätä KSV:n tekemää ja KSL:n hyväksymää ehdotusta esitellään laajasti ja värikkäin kuvin meille kaikille tulleessa uuden Kaupunkisuunnittelu-lehden numerossa 2/2008, joka on erityinen Laajasalo-numero (ks. näytteitä myös täältä).

Kaupunginhallituksen jäsenet eivät ilmeisesti tiedä mitään siitä keskustelusta, jota olemme tähän asti käyneet kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenten kanssa, sillä vain yksi heistä on kaupunginhallituksen varajäsen. Siksi on nyt käytettävä tilaisuutta ilmaista käsityksemme myös suoraan kaupunginhallitukselle ja sen jäsenille.

Mahdollisuudesta tehdä nyt kyseisestä ehdotuksesta ”muistutuksia” ilmoitettiin Helsingin Sanomien ”Kuulutuksia”-osastossa 25.4.2008. Muistutukset on osoitettava kaupunginhallitukselle kirjallisina 30.5.2008 mennessä osoitteeseen: PL 1, 00099 Helsingin kaupunki.

Osayleiskaavaehdotus on nähtävänä vain KSV:n aulassa Kansakoulukatu 3, 1.kerros virka-aikana. Se ei ole esillä muualla, sillä se ei ole muuttunut siitä, millaisena KSL sen viime helmikuussa hyväksyi.

Kaupunkisuunnittelu-lehdessä on osayleiskaavaehdotuksesta sekä värikuvia että havainnekuva. Siinä suunnittelijat mainostavat ehdotustaan sillä, että tästä alueesta tulee ”houkutteleva vapaa-ajan kohde” ja että se ”näkyy melkein joka paikasta Helsingissä”.

Tässä lehdessä ei kuitenkaan tule selvästi esiin, että osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen tarkoittaa muun muassa:

- rakennettavan alueen ulottamista laajalti öljysataman alueen ulkopuolelle;
- Stansvikissa olevan Uudenkylän mökkikylän hävittämistä;
- Kruunuvuoren korkean kallion rinteeseen suunniteltuja 8-9 kerroksen terassitaloja, jotka vaikuttavat Kruunuvuorenlammen valuma-alueeseen ja pilaavat pahasti Kruunuvuorenselän suurmaiseman näkymiä.

Nyt jokainen laajasalolainen voi yksitellen tai yhdessä, ryhminä ja asunto-osakeyhtiöinä jne. antaa muistutuksen osayleiskaavaehdotuksesta suoraan kaupunginhallitukselle tai sen jäsenille.

Tämän viestin lopussa on liitteenä kaupunginhallituksen jäsenten luettelo ja heidän sähköpostiosoitteensa (lista löytyy myös täältä).

Kaupunginhallitukselle muistutukset on tehtävä kirjallisina, mutta yksittäisten kaupunginhallituksen jäsenten kanssa kannattaa puhua ja heille voi käsityksiään ilmaista myös sähköpostilla.

Aion itse tehdä yhteenvedon niistä mielipiteistä, joita olemme Pro Kruunuvuori -liikkeen nimissä jo vuosien varrella tehneet KSL:lle. Nyt on kuitenkin meistä itse kunkin aika antaa muistutuksemme kaupunginhallitukselle, jonka jäsenet eivät todellakaan tunne osayleiskaavaehdotusta kohtaan esitettyjä kriittisiä näkemyksiä!

Terveisin,

Hilkka Pietilä
hilkka.pietila(at)pp.inet.fi

LIITE: Kaupunginhallituksen jäsenet 2007-2008

Puolue - jäsen - henkilökohtainen varajäsen

Pj. Suvi Rihtniemi suvi.rihtniemi[at]nls.fi; Lea Saukkonen lea.saukkonen[at]fmi.fi
Vihr. I vpj Otto Lehtipuu otto[at]lehtipuu.com; Tapio Laakso tapio.laakso[at]iki.fi
SDP II vpj Sirkka-Liisa Vehviläinen s.vehvilainen[at]mbnet.fi; Vertti Kiukas
Kok. Juha Hakola juha.hakola[at]eduskunta.fi; Kauko Koskinen kauko.koskinen[at]lkvkaukokoskinen.fi
Kok. Risto Rautava risto.rautava[at]elisanet.fi; Pauli Leppä-aho pauli.leppaaho[at]kolumbus.fi
Kok. Ulla-Marja Urho ulla.urho[at]kolumbus.fi; Sirpa Asko-Seljavaara sirpa.asko-seljavaara[at]eduskunta.fi
Kok. Irmeli Walden-Paulig irmeliwp[at]pp.inet.fi; Matti Enroth matti.enroth[at]tulli.fi
SDP Tarja Kantola tarja.kantola[at]pam.fi; Risto Meriläinen risto.merilainen[at]puotilan-kiinteistot.fi
SDP Jouko Malinen jouko.malinen[at]luukku.com; Anita Vihervaara anita.vihervaara[at]hel.fi
SDP Osku Pajamäki osku.pajamaki[at]optipari.fi; Tiina Hiltunen tiina.hiltunen[at]helsinki.fi
Vihr. Sanna Hellström sanna.hellstrom[at]helsinki.fi, Kimmo Helistö kimmo[at]helisto.net
Vihr. Elina Moisio elina.moisio[at]helsinki.fi; Mari Puoskari mari.puoskari[at]vihrealiitto.fi
Vas. Outi Ojala outi.ojala[at]pp1.inet.fi; Jukka Lindeman jukka.lindeman[at]taloverkot.fi
SFP Jan D. Oker-Blom jan[at]oker-blom.com; Maria Björnberg-Enckell maria.bjornberg[at]dlc.fi
Kesk. Terhi Peltokorpi terhi[at]peltokorpi.net; Sole Molander sole[at]sole.pp.fi

Vihreän langan verkkokeskustelu: halutaanko ryteiköistä eroon?

Entisen Pirkkolan virkistysmetsän "ryteikköjen" siivousjätteet.

Vihreän langan verkkolehden keskusteluun Helsingin rakennusviraston metsänhoitokäytännöistä voi osallistua täällä.

Ohessa myös skannaus kyseessä olevasta Vihreän Langan (23.5.2008) artikkelista "Ryteiköt pois!"

Sodankäyntiä kaupunkimetsissä

Kaartin Jääkärirykmentti ampuu ja taistelee pääkaupunkiseudun ulkoilumetsissä 21.-29.5.

300 miestä taisteluvarusteissa ja 45 ajoneuvoa on käynnistämässä operaation kaupungin lähiluonnossa. Pihoillamme rynnäkkökiväärit on jo nähty. Kuvassa on Hallainvuoren halki kulkevan rajalinjan tricolor-merkitty alkupiste Myllypuron päässä. Viikin pellon reunalta löytyvän paperin mukaan ammuntaa tapahtuu neljänä päivänä klo 6-22, liikettä ja toimintaa muinakin aikoina.

Asukkaiden tiedusteluihin vastaavat tiedotteen mukaan
tiedottaja Sirkku Rantakari, 040 5744959 (23.5. asti),
Tiina Möttönen, 040 5506533
ja kapteeni Pekka Lehto, 040 5816023.

Armeija sanoo suojelevansa luontoa Santahaminassa - entä millaiset jäljet näistä taisteluista jää lähiluontoon?

Eila Salomaa

"Paljon puhetta puista" (Vartti 21.5.08)

Kaupunkilehti Vartti (21.5.) vei metsäretkelle kaksi kiistakumppania, Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Kati Vierikon ja rakennusviraston metsäsuunnittelijan Timo Virtasen. Molemmat ovat vanhoja tuttuja Kaupunkimetsä-blogin lukijoille; Vierikon löytää esimerkiksi täältä, Virtasen taas täältä.

Vielä on päivä aikaa kommentoida Vartti.fi-sivustolla kysymystä: Millaisia metsiä kaupunki tarvitsee?

Ei todellisia vaihtoehtoja: "Silta VAI tunneli Laajasaloon?"

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto omisti Kaupunkisuunnittelu-lehtensä numeron 2/2008 pöyhkeiden Kruunuvuorenranta-suunnitelmiensa eteenpäin ajamiselle.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaehdotus tulee pian kaupunginhallituksen käsittelyyn, ja tästä suunnitelmasta on mahdollisuus tehdä hallitukselle kirjallisia muistutuksia tämän kuun loppuun mennessä. (Blogiin tulossa pian lisää tietoa tästä.)

Laajasalon alueen kaikkiin talouksiin jaettu KSV:n "julkinen tiedote" ei kuitenkaan paljon vaihtoehtoja jätä tai anna - se suorastaan pimittää muun muassa kaikkein järkevimmän joukkoliikenneratkaisun Kruunuvuorenrannan ja Katajanokan välillä: lauttaliikenteen.

Kuten huomataan, lehdessä vain toistellaan kysymystä: "Silta vai tunneli?" Ja taustaoletusta: "Metro tai ratikka." Sekä rohkaistaan omahyväisesti keskusteluun tältä pohjalta - jota siis sai käydä 12.5. asti.

Tietenkin nämä suunnitelmat - merenalainen tunneli tai pari kilometriä pitkä silta merellä - ovat aivan älyttömiä. Saman toteaa myös maisema-arkkitehti Terttu Nukari eilisessä Helsingin Sanomien kirjoituksessaan "Lauttayhteys Laajasalosta Katajanokalle" (HS 20.5.).

Nukari viittaa kirjoituksessaan Veli-Heikki Klemetin tekstiin "Suunnitteluhankkeet uhkaavat turmella Helsinkipuiston idean" (HS 28.4.).

Kokonaisvaltaisesti ajatellen vesijoukkoliikenne on tällä reitillä kaikkein mielekkäin vaihtoehto!

Jälkiä keskustassa ja Kivikossa

Kiasmasta kohti lähiympäristöä suuntaavat luontokierrokset avaavat erilaisia näkökulmia kaupunkiin ja sen elämään. Kaupunkikierrokset Notkean kadun hengessä 14.5.–13.6. Keskiviikko, torstai ja perjantai klo 17-19, kesto 2 h, ilm. infossa alkaen tuntia ennen kierrosta. Museolipulla (myös tilattavissa).

(Kaupunkimetsäliike voisi luoda oman aiheen tänne: Kiasma > notkea katu. Alustana on Taideteollisessa korkeakoulussa kehitetty Urban Mediator -sivusto.)

Kiasman aiheet liittyvät Notkea katu -näyttelyyn, jonka taiteilijat tarkastelevat katua ja kaupunkia taiteen keinoin. Näyttelyyn liittyy myös kaupunkikierroksia, jotka lähtevät oppaan johdolla Kiasmasta keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin (ks. tarkemmat tiedot netistä, myös Kiasman lehdistöpalvelu Notkea katu - yksin, yhdessä). Oppaina toimivat biologi ja taiteilijat, joiden silmin tuttu ympäristö aukeaa kenties uudella tavalla.

Kivikko puolestaan on mukana siksi, että se on Kiasman kummikaupunginosa vuonna 2008 (ks. lisää: Kiasma&Kivikko). Siellä koulut ottavat ohjelmaansa luonnon ja ihmisten tarkkailun. Mutta kuka tahansa voi jakaa kokemuksensa muiden kanssa nettialustan kautta. Myös Kivikossa ympäristöä kommentoidaan lisäksi taiteen keinoin: teatteriryhmä Maus & Orlovski kuljettaa katsojia muinaisen Yoldianmeren rannoilla (ks. lisää Tuija Kokkonen/ Maus&Orlovski).

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta!

Helsingin Keskuspuiston lounaisimmalle nurkalle, nk. Lääkärinkadun 3,5 hehtaarin alueelle ollaan suunnittelemassa nk. kaupunkivilloja, joihin mahtuisi noin 100 asuntoa. Keskuspuistoa ulkoilumetsänään pitävät, siitä huolestuneet ihmiset perustivat Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansalaisliikkeen alkusyksystä 2005. Kansalaisliike järjesti marraskuussa 2005 Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansanjuhlan, ja lisäksi jouluaattoiltana järjestettävästä Metsän joulurauhan julistuksesta on tullut jo perinne.

Alue on ollut kuitenkin kiistanalainen jo vuosikymmeniä. Helsingin kaupunginhallitus päätti vuonna 1968 kaavoittaa Lääkärinkadusta pohjoiseen tontit syöpäsairaalalle ja sairaanhoito-oppilaitokselle. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin päätti 1973, että Keskuspuisto on tärkeä virkistys- ja viheralue. Kaupunginhallitus ilmoitti 29.3.1979 kaupunginvaltuustolle, että syöpäsairaalan rakentaminen ja sairaanhoitajakoulun rakentaminen kortteli 627:n alueelle eivät ole enää ajankohtaisia. Sisäasianministeriö vahvisti 9.12.1981 kyseistä aluetta tarkoittavan kaavoittamattomaan alueen puistoksi.

Kuitenkin, Kaupunginhallituksen käsiteltyä 23.6.1974 valtuutettu Juha Klemolan ponnen pohjalta kantakaupungin osayleiskaavaa ja Keskuspuiston osayleiskaavaa kortteli 627 jäi kummankin osayleiskaava-alueen ulkopuolelle.

Ei enää palaakaan Keskuspuistosta -kansalaisliikkeen mielestä Lääkärinkadun alue kuuluu Keskuspuistoon - kuten Keskuspuiston virallisessa kartassa ja KHO:n vuoden 1973 päätöksessä - ja se toivoo, että pidettäisiin kiinni valtuutettu Paavo Arhinmäen (vas.) vuoden 2003 ponnesta, jonka mukaan "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Keskuspuiston jatkosuunnittelun lähtökohtana on se, ettei Keskuspuiston kokoa pienennetä eikä alueelle rakenneta nykyistä enemmän."

Kaavoittajat ovat syyttäneet alueen puolustajia siitä, että he käyttävät alueella kasvavaa erittäin uhanalaista lehtonata-kasvia tekosyynä, mihin heidät on pakotettu, sillä ulkoilualueet eivät nauti lainsuojaa. Alueen puolustajat eivät ole nimbyjä, vaan he korostavat, että Keskuspuisto on kaikkien helsinkiläisten tärkeä ulkoilualue, peläten, että alueen kaavoittaminen mahdollistaisi Keskuspuiston nakertamisen muiltakin sen reuna-alueilta.

"Metsään eri ikäisiä puita" (HU 14.5.2008)

Keskiviikon Helsingin Uutisten (14.5.) mielipidesivulla jatkaa Krister Sanmark keskustelua Helsingin kaupunkimetsien avohakkuista. Julkaisemme kirjoituksen alla myös tekstimuodossa kirjoittajan luvalla.

Vain yksi totuusko metsänhoidossa?

Viime aikoina on ollut kova poru kaupunkimetsien avohakkuista. Jos paikalla olevissa kylteissä lukee, että alueella suoritetaan pienpuuston hoitoa ja huonokuntoisten puiden kaatoa, ihmiset olettavat, että pajukkoa poistetaan ja vaaralliset lahot puut kaadetaan. He eivät odota, että kaikki parhaat vuotensa nähneet puut kaadetaan tietyltä alueelta avohakkuuna.

Kaupungin rakennusviraston mielestä puu on huonokuntoinen, kun se ei ole enää huippukuntoinen. Kun tietyn alueen kaikki puut on kaadettu kerralla, niin kaikki uudet taimet kasvavat samaa tahtia. Tulevasta metsäalueesta puuttuu oikean metsän vaihtelu eli se, että alueella olisi eri ikäisiä puita.

Jos vain huonokuntoisimmat puut poimittaisiin pois muiden puiden välistä, metsäalue pysyisi monimuotoisena koko ajan. Avohakkuu on kuitenkin paljon kustannustehokkaampi hoitotapa. Siksi sitä käsitykseni mukaan suositaan.

Oli metsänhoidon periaatteista mitä mieltä tahansa ja kannatti mitä oppia tahansa, niin olen sitä mieltä, että jos "hoito" on sellaista joka saa ihmiset raivoihinsa, pitääkö sitä väkisin jatkaa? Ihmisiä vartenhan kaupunkimetsiä hoidetaan, vaikka "hoidon" vähentämistä kannattavat usein leimataan kaiken maailman viherpiipertäjäötökänsuojelijoiksi.

Aiheesta pidettiin keskustelutilaisuus viime viikolla Pikku Parlamentissa. Silloin kävi ilmi, että kaupungin rakennusviraston kanta ei ole absoluuttinen totuus. Aiheesta väitellyt tohtoritason tutkijakin tyrmäsi monelta osin ne periaatteet, joiden mukaan kaupunkimetsiä hoidetaan.

Krister Sanmark

Haapoja & filosofiaa & taidetta

Risto Niemi-Pynttäri, kirjallisuuden opettaja ja kirjoittamisen ohjaaja, lähti tammikuussa 2008 Pohjanmaalle pellonlaidan lahoja haapoja kaatamaan. Ja jo alkoi allegoriaa pukkamaan: jos tuo vasen puu olisi Filosofia, ja oikea Kirjallisuus... Sitten tutkijan mieli karkaa filosofiseen proosaan ja Milan Kunderaan, ja ties minne. Haavat jäävät pystyyn, siis Filosofia ja Kirjallisuus.

Hauska blogiteksti (sekä siitä syntynyt rönsyilevä keskustelu) löytyvät täältä.

Tämä metsänhoidollinen debatti on sytykkeenä myös Niemi-Pynttärin jatkopostaukselle, jonka otsikkona on "Haapa on hienoimmillaan väittelyn kohteena".

Kaupunkimetsäliike muistuttaa, että haapa on erittäin tärkeä muille puille ja eliöstöille. Legenda kertoo: kerran haapa suri olevansa ruma ja halveksuttu. Hyvä Jumala sanoi: "Älä sure. Sinun lähelläsi kaikki muu elollinen voi hyvin."

Kuusikot kaupungeissa - pelottavia vai ei?

Edellisen postauksen kommenteissa kiisteltiin siitä, ovatko kaupunkimetsien kuusikot "kuolemanriski ulkoilijoille" vai "varjoiltaan rikasta metsää". Kommentteja tuli myös bloginpitäjille suoraan, toinen niistä kuvilla täydennettynä. Kas tässä.

(M.-T. K.)

* * *

Anonyymille:

Voi sentään. Puiden kasvua säätää maaperä, kosteus ja ilmansuunnat. Mänty kasvaa mieluusti aurinkoisilla kalliorinteillä, kuusi kosteassa, liki märässä, kivikkoisessa ja muhevassa laaksonpohjassa pohjoisvarjossa.

N.N.

* * *

Kävelyteiden risteys


Lehtokorpea

Kuusikon raskasta juhlallisuutta ei männikön raikas keveys korvaa. Molemmat ovat välttämättömiä. Luonto on juuri moninaisuutta.

Botanisti